Löysin vielä tällaisen hauskan artikkelin nolostumisesta. Siinä kerrotaan, että nolostuminen on tapa näyttää lajitovereille, että ymmärtää tehneensä virheen ja yrittää seuraavalla kerralla paremmin. Ihan hauska artikkeli :)
http://www.hs.fi/elama/a1426048896911
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
lauantai 11. huhtikuuta 2015
Kokoava kertaus
Ihmisen toimintaan vaikuttaa monta osa-tekijää. Motivaatio, tunteet ja tiedonkäsittely ovat tärkeimpiä näistä. Koska ihminen on alituisesti mielihalujen vaikutuksien alaisina on hyvin tärkeä pystyä itsekontrolliin. Tähän liittyy hyvin tiiviisti ihmisen toiminnanohjaus, jota ihminen käyttää alituiseen toiminnassaan. Ihmisen toiminnanohjaukseen kuuluu tavoitteellisuus eli se, että ihminen toimii tavoitteita kohti. Tavoitteisiin pääsemiseksi ihmistä auttaa motivaatio, joka koostuu motiiveista. Motiiveita on biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia.
Välittyneisyys on myös tärkeä piirre ihmisille. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät toimi suoraan ulkoisten ärsykkeiden ja viettien vaikutuksesta vaan pohtivat ensin tekojensa seurauksia ja järkevyyttä. Tietoisuus on toiminnanohjauksen ylin taso ja toiminnanohjaukseen liittyy tietysti vahvasti aivojen otsalohkot. Tästä saatiin todisteita Phineas Gagen tapauksesta, kun rautatanko meni hänen otsalohkojensa läpi ja se muutti hänen käyttäytymistään. Otsalohkojen tehtävänä on esimerkiksi laittaa yhteen ajatukset ja tunnekokemukset. Toiminnanohjaukseen tarvitaan myös työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Jotta pystyisimme toteuttamaan toiminnanohjauksella liikkeet tarvitsemme siihen motoriikkaa jolla liikuttaa raajojamme. Pikkuaivot ovat tärkeät pikkutarkkojen liikkeitten suunnittelussa.
Motivaatio on siis tärkeä osa toimintaamme vaikuttava asia. Meillä on biologisia, sosiaalisia ja psyykkisiä motiiveja. Motiiveja on välittömiä ja sitten on sellaisia, jotka ovat kauaskantoisia. Motiivit saavat meidät toimimaan jotain tiettyä tavoitetta kohti. Seksuaalisuus suuntaa myös toimintaa ja siihen vaikuttavat hormonit, kulttuuri ja evoluutio.
Seksuaalinen suuntautuminen on vasta muutamia vuosikymmeniä sitten tullut luvalliseksi puheenaiheeksi. Aikaisemmin ei saanut olla kuin heteroita. Nykyään kuitenkin homoseksuaalisuuskin on luvallinen puheenaihe ja sitä on tutkittukin miten seksuaalinen suuntautuminen syntyy psykologisesta näkökulmasta. Sitä ei ole täysin pystytty selvittämään mistä johtuu se kumpaan sukupuoleen tunnetaan vetovoimaa, mutta kohdunaikaiselle hormonien toiminnalle on löydetty hieman yhteneväisyyksiä.
Tunteet ovat tärkeitä ihmisille ja mielestäni ne ovat tärkeitä koko ihmisyyden kannalta. Tunteet ovat lyhytkestoisia ja näiden ilmenemiseen liittyy vahvasti autonominen hermosto. Esimerkiksi punastuminen nöyryytettynä kuuluu autonomisen hermoston toiminataan, sekä esim. käsien hikoilu pelkotilanteessa kuuluu myös tähän. Perustunteisiin liittyvät ilmeet ovat kaikkialla maailmassa lähes samanlaiset. Ilmeiden synnynnäisyyttä on tutkittu esimerkiksi sokeilla, koska heillä on havaittu samanlaiset ilmeet vaikka he eivät olekaan voineet niitä oppia vanhemmiltaan tai muiltakaan. Heillä on myös sosiaalinen hymy eli he vaikka eivät olisi oikeasti iloisia.
Eri teoriat selittävät eri tavalla tunnekokemuksen ja kehon reaktion ajallisen järjestyksen. James-Langen teoria esimerkiksi esittää sen niin, että kehon reaktio tulee ensin ja mieli tulkitsee kehon reaktiot niin, että tunnekokemus syntyy. Aivoilla on kaksi reittiä käsitellä tunnepitoista tietoa. Nopea reitti kulkee talamuksen ja mantelitumakkeen kautta ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Hitaampi reitti kulkee talamuksesta aivokuorelle ja sieltä mantelitumakkeelle ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Le Doux on esittänyt primaari- ja sekundaariarvioiden syntymiselle reitit. Primaari arvio syntyy nopean reitin kautta ja sekundaariarvio syntyy hitaamman reitin kautta, eli sitä ajatellaan pidempään.
Tunnetaidot ovat tärkeitä tunteiden itsesäätelyssä ja niihin liittyy myös empatia ja elämänhallinta. Empatia on muiden ihmisten tunteiden ymmärtämistä ja huomioimista, sekä kykyä samaistua toisten tunteisiin. Yhteiskunnassa eläessä tämä on erityisen tärkeä kyky. Tunteiden itsesäätelykin on tärkeää osata oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. On tutkittu myös sitä, että jos myönteiset tunteet saavat tilanteen vaikuttamaan positiiviselta. Iloinen ihminen on paljon avoimempi uusille asioille ja hän oppii uutta paljon helpommin kuin ihminen joka on surullinen tai vihainen.
Ihminen on hyvin taitava erilaisissa taitoa vaativissa tehtävissä. Tällaista toimintaa helpottaa se, että ihmisillä on kyky kommunikoida toistensa kanssa. Käsitteet helpottavat tätä kommunikointia ja ihmisten on mahdollista jakaa aikaisemmin opittua tietoa toisten kanssa ja kehittää sitä eteen päin. Ihmisten aivot säätelevät puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Nämä alueet ovat Brocan ja Wernicken alueet. Aivopuoliskot käsittelevät eri kehon puolilta tulevat informaatiot. Oikea aivopuolisko käsittelee kehon vasemman puolen informaatiot ja vasen taas oikean puolen informaatiot. Aivopuoliskot ovat erikoistuneet myös käsittelemään muita erilaisia asioita. Esim. Brocan ja Wernicken alueet ovat vasemmassa aivopuoliskossa. Tätä sanotaan lateralisaatioksi.
Ihminen on ajatteleva kokonaisuus. Tähän ajatteluun kuuluu päättely, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu. Ihmisen päättelyyn liittyy kaksi käsitettä: deduktiivinen ja induktiivinen päättely. Ne ovat päättelytapoja, jotka ovat joissain tilanteissa hyviä, mutta eivät aina niin loogisia. Deduktiivisessa päättelyssä yleisiä periaatteita sovelletaan erityisin tapauksiin ja induktiivisessa päättelyssä erityistapauksista yleistetään kaikkiin tapauksiin. Induktiivinen päättely on joskus hieman vaarallista, koska siinä tehdyt yleistykset eivät aina ole oikeita. Ajattelussa on helppo käyttää heuristiikkoja eli nyrkkisääntöjä, mutta nämä myös saattavat altistaa virheille. Ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin, jollaisia ovat esimerkiksi saavutettavuus-, ankkuroitumis- ja edustettavuuserhe. Ongelmanratkaisumenetelmiä on erilaisia ja toisinaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aivan uudenlainen näkökulma.
Älykkyys on nyky-yhteiskunnassa hyvin arvostettu ominaisuus, mutta miten sitä voidaan määritellä. Sitä arvioidaan erilaisilla testeillä, mutta testien tulokset ovat usein kyseenalaistettuja ja varsinkin se voiko yksittäisten ihmisten tuloksia vertailla keskenään.. Yksilölle tehdyssä älykkyysosamäärän mittauksessa on kuitenkin havaittu, että tämä ÄO pysyy suhteellisen samana koko elämän. Älykkyyttä on myös montaa erilaista ja sitä voi ilmetä monella eri kognitiivisella alueella, kuten kielellinen ja avaruudellinen älykkyys. Perimä ja ympäristö vaikuttavat yhdessä älykkyyden muodostumiseen ja kulttuurilla on vaikutusta myös siihen, minkälaista älykkyyttä pidetään arvossa.
Älykkyys, asiantuntijuus ja luovuus voivat ilmetä myös ryhmässä. Tällöin nämä ovat ryhmän jäsenien osaamisen summa. Ryhmän yhteistä älykkyyttä kutsutaan kollektiiviseksi älykkyydeksi ja jos ryhmä toimii hyvin yhdessä on sen mahdollista saavuttaa tavoitteitaan. Jos ryhmässä on kuitenkin huono ilmapiiri ja jäsenet eivät tule toimeen keskenään voi se estää tehtävän suorittamisen. Ja koska kaikki ihmiset ovat psyko-fyysis-sosiaalisia vaikutta nämä kaikki myös ryhmän toimintaan.
Välittyneisyys on myös tärkeä piirre ihmisille. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät toimi suoraan ulkoisten ärsykkeiden ja viettien vaikutuksesta vaan pohtivat ensin tekojensa seurauksia ja järkevyyttä. Tietoisuus on toiminnanohjauksen ylin taso ja toiminnanohjaukseen liittyy tietysti vahvasti aivojen otsalohkot. Tästä saatiin todisteita Phineas Gagen tapauksesta, kun rautatanko meni hänen otsalohkojensa läpi ja se muutti hänen käyttäytymistään. Otsalohkojen tehtävänä on esimerkiksi laittaa yhteen ajatukset ja tunnekokemukset. Toiminnanohjaukseen tarvitaan myös työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Jotta pystyisimme toteuttamaan toiminnanohjauksella liikkeet tarvitsemme siihen motoriikkaa jolla liikuttaa raajojamme. Pikkuaivot ovat tärkeät pikkutarkkojen liikkeitten suunnittelussa.
Motivaatio on siis tärkeä osa toimintaamme vaikuttava asia. Meillä on biologisia, sosiaalisia ja psyykkisiä motiiveja. Motiiveja on välittömiä ja sitten on sellaisia, jotka ovat kauaskantoisia. Motiivit saavat meidät toimimaan jotain tiettyä tavoitetta kohti. Seksuaalisuus suuntaa myös toimintaa ja siihen vaikuttavat hormonit, kulttuuri ja evoluutio.
Seksuaalinen suuntautuminen on vasta muutamia vuosikymmeniä sitten tullut luvalliseksi puheenaiheeksi. Aikaisemmin ei saanut olla kuin heteroita. Nykyään kuitenkin homoseksuaalisuuskin on luvallinen puheenaihe ja sitä on tutkittukin miten seksuaalinen suuntautuminen syntyy psykologisesta näkökulmasta. Sitä ei ole täysin pystytty selvittämään mistä johtuu se kumpaan sukupuoleen tunnetaan vetovoimaa, mutta kohdunaikaiselle hormonien toiminnalle on löydetty hieman yhteneväisyyksiä.
Tunteet ovat tärkeitä ihmisille ja mielestäni ne ovat tärkeitä koko ihmisyyden kannalta. Tunteet ovat lyhytkestoisia ja näiden ilmenemiseen liittyy vahvasti autonominen hermosto. Esimerkiksi punastuminen nöyryytettynä kuuluu autonomisen hermoston toiminataan, sekä esim. käsien hikoilu pelkotilanteessa kuuluu myös tähän. Perustunteisiin liittyvät ilmeet ovat kaikkialla maailmassa lähes samanlaiset. Ilmeiden synnynnäisyyttä on tutkittu esimerkiksi sokeilla, koska heillä on havaittu samanlaiset ilmeet vaikka he eivät olekaan voineet niitä oppia vanhemmiltaan tai muiltakaan. Heillä on myös sosiaalinen hymy eli he vaikka eivät olisi oikeasti iloisia.
Eri teoriat selittävät eri tavalla tunnekokemuksen ja kehon reaktion ajallisen järjestyksen. James-Langen teoria esimerkiksi esittää sen niin, että kehon reaktio tulee ensin ja mieli tulkitsee kehon reaktiot niin, että tunnekokemus syntyy. Aivoilla on kaksi reittiä käsitellä tunnepitoista tietoa. Nopea reitti kulkee talamuksen ja mantelitumakkeen kautta ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Hitaampi reitti kulkee talamuksesta aivokuorelle ja sieltä mantelitumakkeelle ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Le Doux on esittänyt primaari- ja sekundaariarvioiden syntymiselle reitit. Primaari arvio syntyy nopean reitin kautta ja sekundaariarvio syntyy hitaamman reitin kautta, eli sitä ajatellaan pidempään.
Tunnetaidot ovat tärkeitä tunteiden itsesäätelyssä ja niihin liittyy myös empatia ja elämänhallinta. Empatia on muiden ihmisten tunteiden ymmärtämistä ja huomioimista, sekä kykyä samaistua toisten tunteisiin. Yhteiskunnassa eläessä tämä on erityisen tärkeä kyky. Tunteiden itsesäätelykin on tärkeää osata oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. On tutkittu myös sitä, että jos myönteiset tunteet saavat tilanteen vaikuttamaan positiiviselta. Iloinen ihminen on paljon avoimempi uusille asioille ja hän oppii uutta paljon helpommin kuin ihminen joka on surullinen tai vihainen.
Ihminen on hyvin taitava erilaisissa taitoa vaativissa tehtävissä. Tällaista toimintaa helpottaa se, että ihmisillä on kyky kommunikoida toistensa kanssa. Käsitteet helpottavat tätä kommunikointia ja ihmisten on mahdollista jakaa aikaisemmin opittua tietoa toisten kanssa ja kehittää sitä eteen päin. Ihmisten aivot säätelevät puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Nämä alueet ovat Brocan ja Wernicken alueet. Aivopuoliskot käsittelevät eri kehon puolilta tulevat informaatiot. Oikea aivopuolisko käsittelee kehon vasemman puolen informaatiot ja vasen taas oikean puolen informaatiot. Aivopuoliskot ovat erikoistuneet myös käsittelemään muita erilaisia asioita. Esim. Brocan ja Wernicken alueet ovat vasemmassa aivopuoliskossa. Tätä sanotaan lateralisaatioksi.
Ihminen on ajatteleva kokonaisuus. Tähän ajatteluun kuuluu päättely, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu. Ihmisen päättelyyn liittyy kaksi käsitettä: deduktiivinen ja induktiivinen päättely. Ne ovat päättelytapoja, jotka ovat joissain tilanteissa hyviä, mutta eivät aina niin loogisia. Deduktiivisessa päättelyssä yleisiä periaatteita sovelletaan erityisin tapauksiin ja induktiivisessa päättelyssä erityistapauksista yleistetään kaikkiin tapauksiin. Induktiivinen päättely on joskus hieman vaarallista, koska siinä tehdyt yleistykset eivät aina ole oikeita. Ajattelussa on helppo käyttää heuristiikkoja eli nyrkkisääntöjä, mutta nämä myös saattavat altistaa virheille. Ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin, jollaisia ovat esimerkiksi saavutettavuus-, ankkuroitumis- ja edustettavuuserhe. Ongelmanratkaisumenetelmiä on erilaisia ja toisinaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aivan uudenlainen näkökulma.
Älykkyys on nyky-yhteiskunnassa hyvin arvostettu ominaisuus, mutta miten sitä voidaan määritellä. Sitä arvioidaan erilaisilla testeillä, mutta testien tulokset ovat usein kyseenalaistettuja ja varsinkin se voiko yksittäisten ihmisten tuloksia vertailla keskenään.. Yksilölle tehdyssä älykkyysosamäärän mittauksessa on kuitenkin havaittu, että tämä ÄO pysyy suhteellisen samana koko elämän. Älykkyyttä on myös montaa erilaista ja sitä voi ilmetä monella eri kognitiivisella alueella, kuten kielellinen ja avaruudellinen älykkyys. Perimä ja ympäristö vaikuttavat yhdessä älykkyyden muodostumiseen ja kulttuurilla on vaikutusta myös siihen, minkälaista älykkyyttä pidetään arvossa.
Älykkyys, asiantuntijuus ja luovuus voivat ilmetä myös ryhmässä. Tällöin nämä ovat ryhmän jäsenien osaamisen summa. Ryhmän yhteistä älykkyyttä kutsutaan kollektiiviseksi älykkyydeksi ja jos ryhmä toimii hyvin yhdessä on sen mahdollista saavuttaa tavoitteitaan. Jos ryhmässä on kuitenkin huono ilmapiiri ja jäsenet eivät tule toimeen keskenään voi se estää tehtävän suorittamisen. Ja koska kaikki ihmiset ovat psyko-fyysis-sosiaalisia vaikutta nämä kaikki myös ryhmän toimintaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)