Löysin vielä tällaisen hauskan artikkelin nolostumisesta. Siinä kerrotaan, että nolostuminen on tapa näyttää lajitovereille, että ymmärtää tehneensä virheen ja yrittää seuraavalla kerralla paremmin. Ihan hauska artikkeli :)
http://www.hs.fi/elama/a1426048896911
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
lauantai 11. huhtikuuta 2015
Kokoava kertaus
Ihmisen toimintaan vaikuttaa monta osa-tekijää. Motivaatio, tunteet ja tiedonkäsittely ovat tärkeimpiä näistä. Koska ihminen on alituisesti mielihalujen vaikutuksien alaisina on hyvin tärkeä pystyä itsekontrolliin. Tähän liittyy hyvin tiiviisti ihmisen toiminnanohjaus, jota ihminen käyttää alituiseen toiminnassaan. Ihmisen toiminnanohjaukseen kuuluu tavoitteellisuus eli se, että ihminen toimii tavoitteita kohti. Tavoitteisiin pääsemiseksi ihmistä auttaa motivaatio, joka koostuu motiiveista. Motiiveita on biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia.
Välittyneisyys on myös tärkeä piirre ihmisille. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät toimi suoraan ulkoisten ärsykkeiden ja viettien vaikutuksesta vaan pohtivat ensin tekojensa seurauksia ja järkevyyttä. Tietoisuus on toiminnanohjauksen ylin taso ja toiminnanohjaukseen liittyy tietysti vahvasti aivojen otsalohkot. Tästä saatiin todisteita Phineas Gagen tapauksesta, kun rautatanko meni hänen otsalohkojensa läpi ja se muutti hänen käyttäytymistään. Otsalohkojen tehtävänä on esimerkiksi laittaa yhteen ajatukset ja tunnekokemukset. Toiminnanohjaukseen tarvitaan myös työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Jotta pystyisimme toteuttamaan toiminnanohjauksella liikkeet tarvitsemme siihen motoriikkaa jolla liikuttaa raajojamme. Pikkuaivot ovat tärkeät pikkutarkkojen liikkeitten suunnittelussa.
Motivaatio on siis tärkeä osa toimintaamme vaikuttava asia. Meillä on biologisia, sosiaalisia ja psyykkisiä motiiveja. Motiiveja on välittömiä ja sitten on sellaisia, jotka ovat kauaskantoisia. Motiivit saavat meidät toimimaan jotain tiettyä tavoitetta kohti. Seksuaalisuus suuntaa myös toimintaa ja siihen vaikuttavat hormonit, kulttuuri ja evoluutio.
Seksuaalinen suuntautuminen on vasta muutamia vuosikymmeniä sitten tullut luvalliseksi puheenaiheeksi. Aikaisemmin ei saanut olla kuin heteroita. Nykyään kuitenkin homoseksuaalisuuskin on luvallinen puheenaihe ja sitä on tutkittukin miten seksuaalinen suuntautuminen syntyy psykologisesta näkökulmasta. Sitä ei ole täysin pystytty selvittämään mistä johtuu se kumpaan sukupuoleen tunnetaan vetovoimaa, mutta kohdunaikaiselle hormonien toiminnalle on löydetty hieman yhteneväisyyksiä.
Tunteet ovat tärkeitä ihmisille ja mielestäni ne ovat tärkeitä koko ihmisyyden kannalta. Tunteet ovat lyhytkestoisia ja näiden ilmenemiseen liittyy vahvasti autonominen hermosto. Esimerkiksi punastuminen nöyryytettynä kuuluu autonomisen hermoston toiminataan, sekä esim. käsien hikoilu pelkotilanteessa kuuluu myös tähän. Perustunteisiin liittyvät ilmeet ovat kaikkialla maailmassa lähes samanlaiset. Ilmeiden synnynnäisyyttä on tutkittu esimerkiksi sokeilla, koska heillä on havaittu samanlaiset ilmeet vaikka he eivät olekaan voineet niitä oppia vanhemmiltaan tai muiltakaan. Heillä on myös sosiaalinen hymy eli he vaikka eivät olisi oikeasti iloisia.
Eri teoriat selittävät eri tavalla tunnekokemuksen ja kehon reaktion ajallisen järjestyksen. James-Langen teoria esimerkiksi esittää sen niin, että kehon reaktio tulee ensin ja mieli tulkitsee kehon reaktiot niin, että tunnekokemus syntyy. Aivoilla on kaksi reittiä käsitellä tunnepitoista tietoa. Nopea reitti kulkee talamuksen ja mantelitumakkeen kautta ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Hitaampi reitti kulkee talamuksesta aivokuorelle ja sieltä mantelitumakkeelle ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Le Doux on esittänyt primaari- ja sekundaariarvioiden syntymiselle reitit. Primaari arvio syntyy nopean reitin kautta ja sekundaariarvio syntyy hitaamman reitin kautta, eli sitä ajatellaan pidempään.
Tunnetaidot ovat tärkeitä tunteiden itsesäätelyssä ja niihin liittyy myös empatia ja elämänhallinta. Empatia on muiden ihmisten tunteiden ymmärtämistä ja huomioimista, sekä kykyä samaistua toisten tunteisiin. Yhteiskunnassa eläessä tämä on erityisen tärkeä kyky. Tunteiden itsesäätelykin on tärkeää osata oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. On tutkittu myös sitä, että jos myönteiset tunteet saavat tilanteen vaikuttamaan positiiviselta. Iloinen ihminen on paljon avoimempi uusille asioille ja hän oppii uutta paljon helpommin kuin ihminen joka on surullinen tai vihainen.
Ihminen on hyvin taitava erilaisissa taitoa vaativissa tehtävissä. Tällaista toimintaa helpottaa se, että ihmisillä on kyky kommunikoida toistensa kanssa. Käsitteet helpottavat tätä kommunikointia ja ihmisten on mahdollista jakaa aikaisemmin opittua tietoa toisten kanssa ja kehittää sitä eteen päin. Ihmisten aivot säätelevät puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Nämä alueet ovat Brocan ja Wernicken alueet. Aivopuoliskot käsittelevät eri kehon puolilta tulevat informaatiot. Oikea aivopuolisko käsittelee kehon vasemman puolen informaatiot ja vasen taas oikean puolen informaatiot. Aivopuoliskot ovat erikoistuneet myös käsittelemään muita erilaisia asioita. Esim. Brocan ja Wernicken alueet ovat vasemmassa aivopuoliskossa. Tätä sanotaan lateralisaatioksi.
Ihminen on ajatteleva kokonaisuus. Tähän ajatteluun kuuluu päättely, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu. Ihmisen päättelyyn liittyy kaksi käsitettä: deduktiivinen ja induktiivinen päättely. Ne ovat päättelytapoja, jotka ovat joissain tilanteissa hyviä, mutta eivät aina niin loogisia. Deduktiivisessa päättelyssä yleisiä periaatteita sovelletaan erityisin tapauksiin ja induktiivisessa päättelyssä erityistapauksista yleistetään kaikkiin tapauksiin. Induktiivinen päättely on joskus hieman vaarallista, koska siinä tehdyt yleistykset eivät aina ole oikeita. Ajattelussa on helppo käyttää heuristiikkoja eli nyrkkisääntöjä, mutta nämä myös saattavat altistaa virheille. Ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin, jollaisia ovat esimerkiksi saavutettavuus-, ankkuroitumis- ja edustettavuuserhe. Ongelmanratkaisumenetelmiä on erilaisia ja toisinaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aivan uudenlainen näkökulma.
Älykkyys on nyky-yhteiskunnassa hyvin arvostettu ominaisuus, mutta miten sitä voidaan määritellä. Sitä arvioidaan erilaisilla testeillä, mutta testien tulokset ovat usein kyseenalaistettuja ja varsinkin se voiko yksittäisten ihmisten tuloksia vertailla keskenään.. Yksilölle tehdyssä älykkyysosamäärän mittauksessa on kuitenkin havaittu, että tämä ÄO pysyy suhteellisen samana koko elämän. Älykkyyttä on myös montaa erilaista ja sitä voi ilmetä monella eri kognitiivisella alueella, kuten kielellinen ja avaruudellinen älykkyys. Perimä ja ympäristö vaikuttavat yhdessä älykkyyden muodostumiseen ja kulttuurilla on vaikutusta myös siihen, minkälaista älykkyyttä pidetään arvossa.
Älykkyys, asiantuntijuus ja luovuus voivat ilmetä myös ryhmässä. Tällöin nämä ovat ryhmän jäsenien osaamisen summa. Ryhmän yhteistä älykkyyttä kutsutaan kollektiiviseksi älykkyydeksi ja jos ryhmä toimii hyvin yhdessä on sen mahdollista saavuttaa tavoitteitaan. Jos ryhmässä on kuitenkin huono ilmapiiri ja jäsenet eivät tule toimeen keskenään voi se estää tehtävän suorittamisen. Ja koska kaikki ihmiset ovat psyko-fyysis-sosiaalisia vaikutta nämä kaikki myös ryhmän toimintaan.
Välittyneisyys on myös tärkeä piirre ihmisille. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät toimi suoraan ulkoisten ärsykkeiden ja viettien vaikutuksesta vaan pohtivat ensin tekojensa seurauksia ja järkevyyttä. Tietoisuus on toiminnanohjauksen ylin taso ja toiminnanohjaukseen liittyy tietysti vahvasti aivojen otsalohkot. Tästä saatiin todisteita Phineas Gagen tapauksesta, kun rautatanko meni hänen otsalohkojensa läpi ja se muutti hänen käyttäytymistään. Otsalohkojen tehtävänä on esimerkiksi laittaa yhteen ajatukset ja tunnekokemukset. Toiminnanohjaukseen tarvitaan myös työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Jotta pystyisimme toteuttamaan toiminnanohjauksella liikkeet tarvitsemme siihen motoriikkaa jolla liikuttaa raajojamme. Pikkuaivot ovat tärkeät pikkutarkkojen liikkeitten suunnittelussa.
Motivaatio on siis tärkeä osa toimintaamme vaikuttava asia. Meillä on biologisia, sosiaalisia ja psyykkisiä motiiveja. Motiiveja on välittömiä ja sitten on sellaisia, jotka ovat kauaskantoisia. Motiivit saavat meidät toimimaan jotain tiettyä tavoitetta kohti. Seksuaalisuus suuntaa myös toimintaa ja siihen vaikuttavat hormonit, kulttuuri ja evoluutio.
Seksuaalinen suuntautuminen on vasta muutamia vuosikymmeniä sitten tullut luvalliseksi puheenaiheeksi. Aikaisemmin ei saanut olla kuin heteroita. Nykyään kuitenkin homoseksuaalisuuskin on luvallinen puheenaihe ja sitä on tutkittukin miten seksuaalinen suuntautuminen syntyy psykologisesta näkökulmasta. Sitä ei ole täysin pystytty selvittämään mistä johtuu se kumpaan sukupuoleen tunnetaan vetovoimaa, mutta kohdunaikaiselle hormonien toiminnalle on löydetty hieman yhteneväisyyksiä.
Tunteet ovat tärkeitä ihmisille ja mielestäni ne ovat tärkeitä koko ihmisyyden kannalta. Tunteet ovat lyhytkestoisia ja näiden ilmenemiseen liittyy vahvasti autonominen hermosto. Esimerkiksi punastuminen nöyryytettynä kuuluu autonomisen hermoston toiminataan, sekä esim. käsien hikoilu pelkotilanteessa kuuluu myös tähän. Perustunteisiin liittyvät ilmeet ovat kaikkialla maailmassa lähes samanlaiset. Ilmeiden synnynnäisyyttä on tutkittu esimerkiksi sokeilla, koska heillä on havaittu samanlaiset ilmeet vaikka he eivät olekaan voineet niitä oppia vanhemmiltaan tai muiltakaan. Heillä on myös sosiaalinen hymy eli he vaikka eivät olisi oikeasti iloisia.
Eri teoriat selittävät eri tavalla tunnekokemuksen ja kehon reaktion ajallisen järjestyksen. James-Langen teoria esimerkiksi esittää sen niin, että kehon reaktio tulee ensin ja mieli tulkitsee kehon reaktiot niin, että tunnekokemus syntyy. Aivoilla on kaksi reittiä käsitellä tunnepitoista tietoa. Nopea reitti kulkee talamuksen ja mantelitumakkeen kautta ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Hitaampi reitti kulkee talamuksesta aivokuorelle ja sieltä mantelitumakkeelle ja sen jälkeen syntyy kehon reaktio. Le Doux on esittänyt primaari- ja sekundaariarvioiden syntymiselle reitit. Primaari arvio syntyy nopean reitin kautta ja sekundaariarvio syntyy hitaamman reitin kautta, eli sitä ajatellaan pidempään.
Tunnetaidot ovat tärkeitä tunteiden itsesäätelyssä ja niihin liittyy myös empatia ja elämänhallinta. Empatia on muiden ihmisten tunteiden ymmärtämistä ja huomioimista, sekä kykyä samaistua toisten tunteisiin. Yhteiskunnassa eläessä tämä on erityisen tärkeä kyky. Tunteiden itsesäätelykin on tärkeää osata oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. On tutkittu myös sitä, että jos myönteiset tunteet saavat tilanteen vaikuttamaan positiiviselta. Iloinen ihminen on paljon avoimempi uusille asioille ja hän oppii uutta paljon helpommin kuin ihminen joka on surullinen tai vihainen.
Ihminen on hyvin taitava erilaisissa taitoa vaativissa tehtävissä. Tällaista toimintaa helpottaa se, että ihmisillä on kyky kommunikoida toistensa kanssa. Käsitteet helpottavat tätä kommunikointia ja ihmisten on mahdollista jakaa aikaisemmin opittua tietoa toisten kanssa ja kehittää sitä eteen päin. Ihmisten aivot säätelevät puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Nämä alueet ovat Brocan ja Wernicken alueet. Aivopuoliskot käsittelevät eri kehon puolilta tulevat informaatiot. Oikea aivopuolisko käsittelee kehon vasemman puolen informaatiot ja vasen taas oikean puolen informaatiot. Aivopuoliskot ovat erikoistuneet myös käsittelemään muita erilaisia asioita. Esim. Brocan ja Wernicken alueet ovat vasemmassa aivopuoliskossa. Tätä sanotaan lateralisaatioksi.
Ihminen on ajatteleva kokonaisuus. Tähän ajatteluun kuuluu päättely, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu. Ihmisen päättelyyn liittyy kaksi käsitettä: deduktiivinen ja induktiivinen päättely. Ne ovat päättelytapoja, jotka ovat joissain tilanteissa hyviä, mutta eivät aina niin loogisia. Deduktiivisessa päättelyssä yleisiä periaatteita sovelletaan erityisin tapauksiin ja induktiivisessa päättelyssä erityistapauksista yleistetään kaikkiin tapauksiin. Induktiivinen päättely on joskus hieman vaarallista, koska siinä tehdyt yleistykset eivät aina ole oikeita. Ajattelussa on helppo käyttää heuristiikkoja eli nyrkkisääntöjä, mutta nämä myös saattavat altistaa virheille. Ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin, jollaisia ovat esimerkiksi saavutettavuus-, ankkuroitumis- ja edustettavuuserhe. Ongelmanratkaisumenetelmiä on erilaisia ja toisinaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aivan uudenlainen näkökulma.
Älykkyys on nyky-yhteiskunnassa hyvin arvostettu ominaisuus, mutta miten sitä voidaan määritellä. Sitä arvioidaan erilaisilla testeillä, mutta testien tulokset ovat usein kyseenalaistettuja ja varsinkin se voiko yksittäisten ihmisten tuloksia vertailla keskenään.. Yksilölle tehdyssä älykkyysosamäärän mittauksessa on kuitenkin havaittu, että tämä ÄO pysyy suhteellisen samana koko elämän. Älykkyyttä on myös montaa erilaista ja sitä voi ilmetä monella eri kognitiivisella alueella, kuten kielellinen ja avaruudellinen älykkyys. Perimä ja ympäristö vaikuttavat yhdessä älykkyyden muodostumiseen ja kulttuurilla on vaikutusta myös siihen, minkälaista älykkyyttä pidetään arvossa.
Älykkyys, asiantuntijuus ja luovuus voivat ilmetä myös ryhmässä. Tällöin nämä ovat ryhmän jäsenien osaamisen summa. Ryhmän yhteistä älykkyyttä kutsutaan kollektiiviseksi älykkyydeksi ja jos ryhmä toimii hyvin yhdessä on sen mahdollista saavuttaa tavoitteitaan. Jos ryhmässä on kuitenkin huono ilmapiiri ja jäsenet eivät tule toimeen keskenään voi se estää tehtävän suorittamisen. Ja koska kaikki ihmiset ovat psyko-fyysis-sosiaalisia vaikutta nämä kaikki myös ryhmän toimintaan.
tiistai 24. maaliskuuta 2015
16. Tunti
Älykkyys aivoissa.
Aivojen kokoa ja älykkyyttä ei voi yhdistää yhteen, koska ne eivät aina korreloi keskenään. Kuitenkin otsalohkojen hyvä toiminta on yhteydessä g-älykkyyteen, eli yleiälykkyyteen. On myös niin, että kun ÄO kasvaa niin aivojen koko korreloi sen kanssa (0.4-0.5).
Ihmisten aivopuoliskot ovat hieman eri kokoiset ja se korreloi verbaalisen ÄO:n kanssa.
Cola ja kaverit tutkivat 70-luvulla Kpelle-heimon (afrikka) aikuisia. Heidän piti luokitella käsitteitä yläkäsitteisiin, kuten linnut, kalat yms. Ne kuitenkin ryhmittelivät ne ihan eri tavalla. Tutkijat olivat ihmeissään minkä taki, mutta lopuksi tajuttiin, että he luokittelivatkin ne toiminnallisten tapahtumien kannalta. Esime. Kala, halko, kirves jne. Näistä koostui ihan järkevä yhteys koska kalaa syödään, mutta ennen sitä pitää saada puuta, joka saadaan kirveellä. Sitten heitä käskettiin laittamaan käsitteet mahdollisimman tyhmästi jolloin he laittoivat ne juuri sellaiseen hierarkkiseen järjestykseen kuin länsimaalaiset.
Älykkyys ei ole sama kuin älykkyys
Viisauteen liittyy älykkyyden lisäksi asiantuntijuus ja elämänkatsomus. Metakognitiiviset taidot ovat tärkeitä. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan viisaus on:
1. Kognitiivinen prosessi: maailman ymmärtäminen
2. Sosiaalisesti arvostettu tapa käyttäytyä, hyve.
3. Henkilökohtainen onnen ja palkitsevuuden tuova tila.
Joustava ja kiteytynyt älykkyys ovat osa älykkyyden kehitystä.
Siten meidän piti väitellä esim. metro vai raitiovaunu, omena vai banaani, emootio vai motivaatio, vihreä vai keltainen. Se liittyi Sternbergin älykkyyden kolmeen ulottuvuuteen. Onko siis ihminen käytännöllinen, analyyttinen tai luova.
Luovuus
Luovuuteen vaikuttaa yksilötekijät ja ympäristötekijät.
Yksilötekijät:
Asiantuntijuus
Divergentti ajattelu
Motivaatio
Persoonallisuuden piirteet
Itseluottamus
Ympäristötekijät:
Opetus ja valmennus
Kannustus
Kiireettömyys
Älykkyyden muodot:
Konvergentti ajattelu: Älykkyystestien mittaama taito löytää sovinnainen, oikea vastaus.
Divergentti ajattelu: ideoiden ennakkoluulottomuus, omaperäisyys ja runsaus, luovan ajattelun muoto
Oivaltaessa insula, eli aivosaari, aktivoituu. Otsalohkojen etuosat yhdistelevät tietoa uudella tavalla.
maanantai 23. maaliskuuta 2015
15. Tunti
Älykkyys on hankala määritellä. Mielestäni älykkyyttä voi olla monen kaltaista. On matemaattista ja hahmottamiskyvyn älykkyyttä, jota usein älykkyystesteillä mitataan, mutta muitakin älykkyyksiäkin on. Esimerkiksi sosiaalista tai kielellistä älykkyyttä.
Erilaisia älykkyystekijöitä:
Voi miettiä onko älykkyydelle yhtä yleistä tekijää (g-tekijä, general factor) vai onko älykkyydellä vain osatekijöitä (s-tekijöitä, specific). Nykyään uskotaan kuitenkin, että älykkyys koostuu näistä osatekijöistä ja näitä voidaan mitata esim. ÄO testillä. Testiä on kuitenkin kritisoitu, sen takia että joidenkin mielestä se ei ole tarpeeksi kattava ja on väärin luokitella ihmisiä älykkyyden mukaan. Tämän testin yleistettävyyttä hankaloittaa se, että siinä mitattaviin kykyihin vaikuttaa perimä, ympäristö ja kulttuuri.
Koska aikaisemmat älykkyysteoriat ovat tutkineet vain yhtä älykkyyttä, on niiden virheitten pohjalta luotu uusia parempia älykkyysteorioita, jotka painottavat älykkyyden moniulotteisuutta. Esim. Gardner on luonut moniälykkyysteorian ja Sternberg kolmen ulottuvuuden älykkyysteorian
Sitten meidän piti argumentoida kpl 14 pohjalta näihin kysymyksiin:
• Älykkyyden kehittymiseen voi vaikuttaa eniten lapsuudessa.
- Kyllä näin on, koska lapsena ihmisellä on äärettömän paljon enemmän synapsiyhteyksiä kuin aikuisen. Ne kuitenkin alkavat surkastua jos aivot eivät saa virikkeitä, jotka vahvistaisivat niitä. Niinpä jos aivoja stimuloidaan hyvin varhaisesta iästä lähtien, jää aivoihin enemmän synapsiyhteyksiä kuin stimuloimattomalla lapsella. Tätä on tutkittu esimerkiksi juuri sillä, että köyhemmistä oloista tulleita lapsia stimuloitiin pienenä, jolloin heillä oli korkeampi äo kuin muilla ikäisillään.
• Koulutus vaikuttaa älykkyyteen.
- Kyllä vaikuttaa, koska ihminen joka saa koulutusta ja hän stimuloi aivojaan saa aivoihinsa enemmän synapsiyhteyksiä ja hän tietää enemmän asioita, kuin ihminen joka ei ole saanut laajentaa tietämystään. Tähän kuitenkin vaikuttaa se kuinka innokas ihminen on oppimaan ja esim. onko hänellä keskittymisvaikeuksia. Keskittymisvaikeudet eivät kuitenkaan on välttämättä omasta tahdosta riippuvaisia, vaan pohjautuvat perimään.
• Naisten ja miesten välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja älykkyystestien kokonaispistemäärässä.
- Sukupuolten välillä ei havaittu paljon, mutta naiset kuitenki ovat parempia kielellisissä tehtävissä ja miehet visuaalis-avaruudellisissa tehtävissä.
• Etnisten ryhmien välillä ei ole eroja keskimääräisessä älykkyydessä.
- Tämän tutkimista voidaan kritisoida paljon, koska näitä ei voi verrata ihmisillä, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet eri kulttuureissa. Esim. kehitysmaissa on paljon tauteja ja nälänhätää, jotka vaikuttavat lapsiin jo ennen syntymää. Tällöin heidän kasvuympäristönsä vaikuttaa niin eri tavalla heidän älykkyyden kasvuunsa, kuin esim. Suomessa. Esim. koulutus on arvossa eri tavalla eri maissa, jolloin ihmisten kiinnostus oppimiseen ja oppimisen taso ovat erilaisia. Tämän takia ei voi tehdä yhtä testiä, jolla voisi mitata ja verrata eri kulttuureita ja etnisiä ryhmiä.
Läksyksi tuli kpl 14 tn 3
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
14. tunti
Katsoimme aluksi videota kappaleesta, johon oli viitottu tulkkaus. Meidän piti miettiä ilmeneekö siinä asiantuntijuutta, älykkyyttä tai luovuutta.
Mielestäni tulkkaaja on todellakin asiantuntija, koska hän on ottanut viittomakielen omakseen ja on kykenevä soveltamaan sitä tällaiseen tilanteeseen. Se, että hän osaa näin epätavallisesti käyttää taitoaan viittomakielestä, antaa hänelle etulyöntiaseman kielen osaamisessa, joka nostaa hänet asiantuntijan paikalle.
Sitten meidät laitettiin ryhmiin ja annettiin erilaisia ongelmia ratkaistavaksi. Niiden avulla piti käydä läpi expertti/noviisi tehtävä. Vastaukseni oli hyvin samanlainen kuin mitä kävimme läpi.
Katsoimme tehtävää missä piti arvioida kuinka suuri on lauseke:
1x2x3x4x5x6x7x8
ja sitten piti arvioida kuinka suuri on:
8x7x6x5x4x3x2x1
Tästä tehtävästä tulee esille, että jos lauseke alkaa pienellä luvulla, arvioidaan sen tulos paljon pienemmäksi. Ja kun lauseke alkaa isolla numerolla, arvioidaan sen tulos paljon suuremmaksi.
Tässä ilmenee saavutettavuuserhe. Se on siis heuristiikkoihin, eli nyrkkisääntöihin liittyvä erhe, joka tulee siitä, että päätelmät tehdään helpoimmin mieleen saatavien esimerkkien avulla. Ensimmäinen lauseke joka alkaa 1 arvioitiin siis paljon pienemmäksi kuin se lauseke joka alkoi 8. Tämä johtuu siitä, että lähdetään miettimään, että 1x2 on vain 2 ja 2x3 on 6, eihän siitä siis kovin isoa lukua voi tulla. Kun taas 8x7 onkin 56 ja 56x6 onkin jo 336, jolloin siitähän on pakko tulla suuri luku.
Muita tällaisia erheitä on ankkuroitumiserhe, jossa päätöksenteossa tehdään virhe ensimmäisenä saatava tiedon vääristämänä. Kolmas päätöksentekoerhe on edustavuuserhe, jossa tapahtuman todennäköisyys arvioidaan sen mukaan, kuinka tyypilliseltä se vaikuttaa.
Erilaisia ongelmanratkaisukeinoja:
- Yrityksen ja erehdyksen kautta
- Keinojen ja lopputuloksen analysointi
- Taaksepäin työstämisessä lähdetään liikkeelle päämäärästä
- Analogian hyödyntäminen: Ongelma ja sen ratkaisu ovat vastaavat kuin jossakin toisessa ongelmassa
- Uuden näkökulman löytäminen jumiutuneessa tilanteessa
- Oivaltaminen
Deduktiivinen ja induktiivinen päättely ovat myös sellaisia käsitteitä, jotka on hyvä muistaa. Deduktiivinen päättely tarkoittaa sitä, että yhdestä yleistetystä säännöstä sovelletaan pieniin yksittäisiin tapauksiin. Induktiivinen taas tarkoittaa sitä, että pienten yksittäisten tapausten perusteella yritetään tehdä laajoja yleistyksiä. Induktiivista päättelyä käytetään esimerkiksi psykologisessa aivojen tapaustutkimuksessa. Aivojen vaurioita on hankala tutkia ilman aivovauriopotilaita, mutta ne, jotka sopisivat tutkittaviksi ovat kuitenkin harvassa, jolloin on tehtävä yleistyksiä yksittäisten tapausten pohjalta.
Dorsolateraaliset eli otsalohkojen ulkolaidat vastaavat ajattelusta ja toiminnan säätelystä. Niistä on löydetty myös yhteys tarkkaavaisuushäiriöihin ja toiminnanohjauksen häiriöihin, sekä työmuistin toimintaan. Ventromediaaliset eli sisäiset osat vastaavat emootioista. Nämä liittyvät lateralisaation eli aivojen eri alueiden erikoistumiseen eri asioihin.
Roger Sperry on tutkinut aivojen yhteistoimintaa aivohalkiohenkilöillä (aivokurkiainen katkaistu).
Artikkeli
http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1426566177974
Löysin tällaisen mielenkiintoisen artikkelin musiikin vaikutuksesta aivoihin laulettaessa. Tässä ei vielä tullut esille, mitä he laulajan aivokäyrästä oikein saivat esille, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tutkimuksen lopputulos :)
13. tunti
katsoimme tunnilla dokumenttia nuoresta Marc nimisestä pojasta, jolla oli erityinen lahja osata soittaa pianoa äärimmäisen hyvin nuoresta iästään huolimatta.
Meidän piti miettiä onko poika älykäs.
Muusikoilla on tutkittu aivoja paljon ja huomattu, että heillä on erityisen suuret pikkuaivot, jotka pystyvät tällöin lähettämään paljon enemmän hienosäädettyjä liikekäskyjä keholle ja erityisesti sormille. Myös aivokurkiainen on muusikoilla huomattavan iso, joka mahdollistaa tällöin sen, että muusikko pystyy erityisen hyvään yhteistyöhön käsiensä kanssa.
Jos älykkyys määriteltäisiin aivojen koon perusteella, voisi siis sanoa Marcin olevan älykäs.
Dokumentissa käsiteltiin myös sitä, miten ihmisen aivot kehittyvät.
Siinä tuotiin esimerkiksi esille nuori Genie-tyttö, joka oli löydetty ja otettu huostaan vanhemmiltaan, kun he olivat pitäneet häntä 13 vuotta yksin eristettynä muusta maailmasta. Hän ei osannut puhu, eikä liikkuakaan kovin hyvin ja hän oli henkisesti 1,5 vuotiaan tasolla. Häntä yritettiin totuttaa ulkomaailmaan ja hän oppikin puhumaan hieman, mutta monen sijaisperheen ja hyväksikäytön jälkeen hän taantui, eikä ikinä kuntoutunut tavallisten ihmisten tasolle.
Tästä tapauksesta pystyttiin näkemään kuinka tärkeää aikainen aivojen kehittyminen on myöhäisemmälle iälle. Koska Genie ei saanut kosketusta puheeseen tai liikkumiseen ja kosketukseen, ei hänen aivonsa kehittynyt vastaanottamaan ja tuottamaan näitä toimintoja. Sen takia hän ei seimerkiksi ikinä oppinut sidesanoja, jotka kuuluvat tärkeänä osana lauserakenteeseen, kuten kysymyssanat.
Lasten aivojen kehitystä on tutkittu enemmänkin. Lapsia otettiin tutkimukseen köyhien ihmisten asuinalueilta, ja haluttiin tutkia miten varhainen aivojen stimulointi vaikuttaa myöhemmän iän älykkyyteen. Koska oli aikaisemmin havaittu, että juuri näistä huonommista oloista tulevat lapset olivat aina jääneet jälkeen koulun alettua, haluttiin tutkia voitaisiinko siihen vaikuttaa. Lapsille alettiin siis pienestä asti teettämään aivoja stimuloivia tehtäviä ja havaittiin, että koulussa heidän ÄO:nsa olivat korkeampia, kuin muiden ikäistensä. ÄO:n huomattiin kasvavan myös nopeammin kuin muiden ja että lapset olivat aikuisella iälläkin kiinnostuneempia oppimaan uusia asioita.
Marcin tapauksessakin voi pohtia oliko aikaisella altistamisella musiikille osuutensa hänen musikaalisuudessaan. Hänen äitinsä nimittäin oli soittanut musiikkia Marcin ollessa vielä kohdussa, jotta tämä altistuisi sille jo varhain.
Dokumentissa pohdittiin myös, sitä onko nerous geeneissä. Tutkimukset kaksosilla ovat osoittaneet, että geeneillä on oma osuutensa älykkyydessä. Kaksosilla teetettiin erilaisia älykkyyttä mittaavia tehtäviä ja katsottiin miten hyvin he pärjäsivät. Identtisillä kaksosilla ei huomattu mitään eroja, mutta ei-identtisillä oli eroavaisuuksia. Tästä voi siis todeta, että geeneillä on osuutensa, mutta kasvatus vahvistaa niiden vaikutusta. Geenit siis antavat taipuvaisuuden johonkin, mutta kasvatus määrää loput.
Esimerkiksi Marcilla oli jo luultavasti aivojen rakenteessa taipumusta musikaalisuuteen (pikkuaivot, aivokurkiainen), mutta hänen äitinsä kannustava suhtautuminen hänen musiikilliseen innostukseensa antoi hänelle mahdollisuuden kehittää taitojaan.
Mitä älykkyys siis on? Mielestäni se on sitä, että osaa huomata omat vajavaisuutensa, jossakin asiassa ja on tarpeeksi kiinnostunut asiasta halutakseen ottaa selvää uusista asioista.
Luovuus taas on kykyä osata soveltaa jo oppimiaan asioita uudenlaisiin tilanteisiin ja asioihin.
Meidän piti miettiä onko poika älykäs.
Muusikoilla on tutkittu aivoja paljon ja huomattu, että heillä on erityisen suuret pikkuaivot, jotka pystyvät tällöin lähettämään paljon enemmän hienosäädettyjä liikekäskyjä keholle ja erityisesti sormille. Myös aivokurkiainen on muusikoilla huomattavan iso, joka mahdollistaa tällöin sen, että muusikko pystyy erityisen hyvään yhteistyöhön käsiensä kanssa.
Jos älykkyys määriteltäisiin aivojen koon perusteella, voisi siis sanoa Marcin olevan älykäs.
Dokumentissa käsiteltiin myös sitä, miten ihmisen aivot kehittyvät.
Siinä tuotiin esimerkiksi esille nuori Genie-tyttö, joka oli löydetty ja otettu huostaan vanhemmiltaan, kun he olivat pitäneet häntä 13 vuotta yksin eristettynä muusta maailmasta. Hän ei osannut puhu, eikä liikkuakaan kovin hyvin ja hän oli henkisesti 1,5 vuotiaan tasolla. Häntä yritettiin totuttaa ulkomaailmaan ja hän oppikin puhumaan hieman, mutta monen sijaisperheen ja hyväksikäytön jälkeen hän taantui, eikä ikinä kuntoutunut tavallisten ihmisten tasolle.
Tästä tapauksesta pystyttiin näkemään kuinka tärkeää aikainen aivojen kehittyminen on myöhäisemmälle iälle. Koska Genie ei saanut kosketusta puheeseen tai liikkumiseen ja kosketukseen, ei hänen aivonsa kehittynyt vastaanottamaan ja tuottamaan näitä toimintoja. Sen takia hän ei seimerkiksi ikinä oppinut sidesanoja, jotka kuuluvat tärkeänä osana lauserakenteeseen, kuten kysymyssanat.
Lasten aivojen kehitystä on tutkittu enemmänkin. Lapsia otettiin tutkimukseen köyhien ihmisten asuinalueilta, ja haluttiin tutkia miten varhainen aivojen stimulointi vaikuttaa myöhemmän iän älykkyyteen. Koska oli aikaisemmin havaittu, että juuri näistä huonommista oloista tulevat lapset olivat aina jääneet jälkeen koulun alettua, haluttiin tutkia voitaisiinko siihen vaikuttaa. Lapsille alettiin siis pienestä asti teettämään aivoja stimuloivia tehtäviä ja havaittiin, että koulussa heidän ÄO:nsa olivat korkeampia, kuin muiden ikäistensä. ÄO:n huomattiin kasvavan myös nopeammin kuin muiden ja että lapset olivat aikuisella iälläkin kiinnostuneempia oppimaan uusia asioita.
Marcin tapauksessakin voi pohtia oliko aikaisella altistamisella musiikille osuutensa hänen musikaalisuudessaan. Hänen äitinsä nimittäin oli soittanut musiikkia Marcin ollessa vielä kohdussa, jotta tämä altistuisi sille jo varhain.
Dokumentissa pohdittiin myös, sitä onko nerous geeneissä. Tutkimukset kaksosilla ovat osoittaneet, että geeneillä on oma osuutensa älykkyydessä. Kaksosilla teetettiin erilaisia älykkyyttä mittaavia tehtäviä ja katsottiin miten hyvin he pärjäsivät. Identtisillä kaksosilla ei huomattu mitään eroja, mutta ei-identtisillä oli eroavaisuuksia. Tästä voi siis todeta, että geeneillä on osuutensa, mutta kasvatus vahvistaa niiden vaikutusta. Geenit siis antavat taipuvaisuuden johonkin, mutta kasvatus määrää loput.
Esimerkiksi Marcilla oli jo luultavasti aivojen rakenteessa taipumusta musikaalisuuteen (pikkuaivot, aivokurkiainen), mutta hänen äitinsä kannustava suhtautuminen hänen musiikilliseen innostukseensa antoi hänelle mahdollisuuden kehittää taitojaan.
Mitä älykkyys siis on? Mielestäni se on sitä, että osaa huomata omat vajavaisuutensa, jossakin asiassa ja on tarpeeksi kiinnostunut asiasta halutakseen ottaa selvää uusista asioista.
Luovuus taas on kykyä osata soveltaa jo oppimiaan asioita uudenlaisiin tilanteisiin ja asioihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)