15. Tunti

Älykkyys on hankala määritellä. Mielestäni älykkyyttä voi olla monen kaltaista. On matemaattista ja hahmottamiskyvyn älykkyyttä, jota usein älykkyystesteillä mitataan, mutta muitakin älykkyyksiäkin on. Esimerkiksi sosiaalista tai kielellistä älykkyyttä.

Erilaisia älykkyystekijöitä:

Voi miettiä onko älykkyydelle yhtä yleistä tekijää (g-tekijä, general factor) vai onko älykkyydellä vain osatekijöitä (s-tekijöitä, specific). Nykyään uskotaan kuitenkin, että älykkyys koostuu näistä osatekijöistä ja näitä voidaan mitata esim. ÄO testillä. Testiä on kuitenkin kritisoitu, sen takia että joidenkin mielestä se ei ole tarpeeksi kattava ja on väärin luokitella ihmisiä älykkyyden mukaan. Tämän testin yleistettävyyttä hankaloittaa se, että siinä mitattaviin kykyihin vaikuttaa perimä, ympäristö ja kulttuuri.

Koska aikaisemmat älykkyysteoriat ovat tutkineet vain yhtä älykkyyttä, on niiden virheitten pohjalta luotu uusia parempia älykkyysteorioita, jotka painottavat älykkyyden moniulotteisuutta. Esim. Gardner on luonut moniälykkyysteorian ja Sternberg kolmen ulottuvuuden älykkyysteorian

Sitten meidän piti argumentoida kpl 14 pohjalta näihin kysymyksiin:

• Älykkyyden kehittymiseen voi vaikuttaa eniten lapsuudessa.

- Kyllä näin on, koska lapsena ihmisellä on äärettömän paljon enemmän synapsiyhteyksiä kuin aikuisen. Ne kuitenkin alkavat surkastua jos aivot eivät saa virikkeitä, jotka vahvistaisivat niitä. Niinpä jos aivoja stimuloidaan hyvin varhaisesta iästä lähtien, jää aivoihin enemmän synapsiyhteyksiä kuin stimuloimattomalla lapsella. Tätä on tutkittu esimerkiksi juuri sillä, että köyhemmistä oloista tulleita lapsia stimuloitiin pienenä, jolloin heillä oli korkeampi äo kuin muilla ikäisillään.

• Koulutus vaikuttaa älykkyyteen. 

- Kyllä vaikuttaa, koska ihminen joka saa koulutusta ja hän stimuloi aivojaan saa aivoihinsa enemmän synapsiyhteyksiä ja hän tietää enemmän asioita, kuin ihminen joka ei ole saanut laajentaa tietämystään. Tähän kuitenkin vaikuttaa se kuinka innokas ihminen on oppimaan ja esim. onko hänellä keskittymisvaikeuksia. Keskittymisvaikeudet eivät kuitenkaan on välttämättä omasta tahdosta riippuvaisia, vaan pohjautuvat perimään.

• Naisten ja miesten välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja älykkyystestien kokonaispistemäärässä.

- Sukupuolten välillä ei havaittu paljon, mutta naiset kuitenki ovat parempia kielellisissä tehtävissä ja miehet visuaalis-avaruudellisissa tehtävissä.

• Etnisten ryhmien välillä ei ole eroja keskimääräisessä älykkyydessä.

- Tämän tutkimista voidaan kritisoida paljon, koska näitä ei voi verrata ihmisillä, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet eri kulttuureissa. Esim. kehitysmaissa on paljon tauteja ja nälänhätää, jotka vaikuttavat lapsiin jo ennen syntymää. Tällöin heidän kasvuympäristönsä vaikuttaa niin eri tavalla heidän älykkyyden kasvuunsa, kuin esim. Suomessa. Esim. koulutus on arvossa eri tavalla eri maissa, jolloin ihmisten kiinnostus oppimiseen ja oppimisen taso ovat erilaisia. Tämän takia ei voi tehdä yhtä testiä, jolla voisi mitata ja verrata eri kulttuureita ja etnisiä ryhmiä.

Läksyksi tuli kpl 14 tn 3