Katsoimme aluksi videota kappaleesta, johon oli viitottu tulkkaus. Meidän piti miettiä ilmeneekö siinä asiantuntijuutta, älykkyyttä tai luovuutta.
Mielestäni tulkkaaja on todellakin asiantuntija, koska hän on ottanut viittomakielen omakseen ja on kykenevä soveltamaan sitä tällaiseen tilanteeseen. Se, että hän osaa näin epätavallisesti käyttää taitoaan viittomakielestä, antaa hänelle etulyöntiaseman kielen osaamisessa, joka nostaa hänet asiantuntijan paikalle.
Sitten meidät laitettiin ryhmiin ja annettiin erilaisia ongelmia ratkaistavaksi. Niiden avulla piti käydä läpi expertti/noviisi tehtävä. Vastaukseni oli hyvin samanlainen kuin mitä kävimme läpi.
Katsoimme tehtävää missä piti arvioida kuinka suuri on lauseke:
1x2x3x4x5x6x7x8
ja sitten piti arvioida kuinka suuri on:
8x7x6x5x4x3x2x1
Tästä tehtävästä tulee esille, että jos lauseke alkaa pienellä luvulla, arvioidaan sen tulos paljon pienemmäksi. Ja kun lauseke alkaa isolla numerolla, arvioidaan sen tulos paljon suuremmaksi.
Tässä ilmenee saavutettavuuserhe. Se on siis heuristiikkoihin, eli nyrkkisääntöihin liittyvä erhe, joka tulee siitä, että päätelmät tehdään helpoimmin mieleen saatavien esimerkkien avulla. Ensimmäinen lauseke joka alkaa 1 arvioitiin siis paljon pienemmäksi kuin se lauseke joka alkoi 8. Tämä johtuu siitä, että lähdetään miettimään, että 1x2 on vain 2 ja 2x3 on 6, eihän siitä siis kovin isoa lukua voi tulla. Kun taas 8x7 onkin 56 ja 56x6 onkin jo 336, jolloin siitähän on pakko tulla suuri luku.
Muita tällaisia erheitä on ankkuroitumiserhe, jossa päätöksenteossa tehdään virhe ensimmäisenä saatava tiedon vääristämänä. Kolmas päätöksentekoerhe on edustavuuserhe, jossa tapahtuman todennäköisyys arvioidaan sen mukaan, kuinka tyypilliseltä se vaikuttaa.
Erilaisia ongelmanratkaisukeinoja:
- Yrityksen ja erehdyksen kautta
- Keinojen ja lopputuloksen analysointi
- Taaksepäin työstämisessä lähdetään liikkeelle päämäärästä
- Analogian hyödyntäminen: Ongelma ja sen ratkaisu ovat vastaavat kuin jossakin toisessa ongelmassa
- Uuden näkökulman löytäminen jumiutuneessa tilanteessa
- Oivaltaminen
Deduktiivinen ja induktiivinen päättely ovat myös sellaisia käsitteitä, jotka on hyvä muistaa. Deduktiivinen päättely tarkoittaa sitä, että yhdestä yleistetystä säännöstä sovelletaan pieniin yksittäisiin tapauksiin. Induktiivinen taas tarkoittaa sitä, että pienten yksittäisten tapausten perusteella yritetään tehdä laajoja yleistyksiä. Induktiivista päättelyä käytetään esimerkiksi psykologisessa aivojen tapaustutkimuksessa. Aivojen vaurioita on hankala tutkia ilman aivovauriopotilaita, mutta ne, jotka sopisivat tutkittaviksi ovat kuitenkin harvassa, jolloin on tehtävä yleistyksiä yksittäisten tapausten pohjalta.
Dorsolateraaliset eli otsalohkojen ulkolaidat vastaavat ajattelusta ja toiminnan säätelystä. Niistä on löydetty myös yhteys tarkkaavaisuushäiriöihin ja toiminnanohjauksen häiriöihin, sekä työmuistin toimintaan. Ventromediaaliset eli sisäiset osat vastaavat emootioista. Nämä liittyvät lateralisaation eli aivojen eri alueiden erikoistumiseen eri asioihin.
Roger Sperry on tutkinut aivojen yhteistoimintaa aivohalkiohenkilöillä (aivokurkiainen katkaistu).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti