katsoimme tunnilla dokumenttia nuoresta Marc nimisestä pojasta, jolla oli erityinen lahja osata soittaa pianoa äärimmäisen hyvin nuoresta iästään huolimatta.
Meidän piti miettiä onko poika älykäs.
Muusikoilla on tutkittu aivoja paljon ja huomattu, että heillä on erityisen suuret pikkuaivot, jotka pystyvät tällöin lähettämään paljon enemmän hienosäädettyjä liikekäskyjä keholle ja erityisesti sormille. Myös aivokurkiainen on muusikoilla huomattavan iso, joka mahdollistaa tällöin sen, että muusikko pystyy erityisen hyvään yhteistyöhön käsiensä kanssa.
Jos älykkyys määriteltäisiin aivojen koon perusteella, voisi siis sanoa Marcin olevan älykäs.
Dokumentissa käsiteltiin myös sitä, miten ihmisen aivot kehittyvät.
Siinä tuotiin esimerkiksi esille nuori Genie-tyttö, joka oli löydetty ja otettu huostaan vanhemmiltaan, kun he olivat pitäneet häntä 13 vuotta yksin eristettynä muusta maailmasta. Hän ei osannut puhu, eikä liikkuakaan kovin hyvin ja hän oli henkisesti 1,5 vuotiaan tasolla. Häntä yritettiin totuttaa ulkomaailmaan ja hän oppikin puhumaan hieman, mutta monen sijaisperheen ja hyväksikäytön jälkeen hän taantui, eikä ikinä kuntoutunut tavallisten ihmisten tasolle.
Tästä tapauksesta pystyttiin näkemään kuinka tärkeää aikainen aivojen kehittyminen on myöhäisemmälle iälle. Koska Genie ei saanut kosketusta puheeseen tai liikkumiseen ja kosketukseen, ei hänen aivonsa kehittynyt vastaanottamaan ja tuottamaan näitä toimintoja. Sen takia hän ei seimerkiksi ikinä oppinut sidesanoja, jotka kuuluvat tärkeänä osana lauserakenteeseen, kuten kysymyssanat.
Lasten aivojen kehitystä on tutkittu enemmänkin. Lapsia otettiin tutkimukseen köyhien ihmisten asuinalueilta, ja haluttiin tutkia miten varhainen aivojen stimulointi vaikuttaa myöhemmän iän älykkyyteen. Koska oli aikaisemmin havaittu, että juuri näistä huonommista oloista tulevat lapset olivat aina jääneet jälkeen koulun alettua, haluttiin tutkia voitaisiinko siihen vaikuttaa. Lapsille alettiin siis pienestä asti teettämään aivoja stimuloivia tehtäviä ja havaittiin, että koulussa heidän ÄO:nsa olivat korkeampia, kuin muiden ikäistensä. ÄO:n huomattiin kasvavan myös nopeammin kuin muiden ja että lapset olivat aikuisella iälläkin kiinnostuneempia oppimaan uusia asioita.
Marcin tapauksessakin voi pohtia oliko aikaisella altistamisella musiikille osuutensa hänen musikaalisuudessaan. Hänen äitinsä nimittäin oli soittanut musiikkia Marcin ollessa vielä kohdussa, jotta tämä altistuisi sille jo varhain.
Dokumentissa pohdittiin myös, sitä onko nerous geeneissä. Tutkimukset kaksosilla ovat osoittaneet, että geeneillä on oma osuutensa älykkyydessä. Kaksosilla teetettiin erilaisia älykkyyttä mittaavia tehtäviä ja katsottiin miten hyvin he pärjäsivät. Identtisillä kaksosilla ei huomattu mitään eroja, mutta ei-identtisillä oli eroavaisuuksia. Tästä voi siis todeta, että geeneillä on osuutensa, mutta kasvatus vahvistaa niiden vaikutusta. Geenit siis antavat taipuvaisuuden johonkin, mutta kasvatus määrää loput.
Esimerkiksi Marcilla oli jo luultavasti aivojen rakenteessa taipumusta musikaalisuuteen (pikkuaivot, aivokurkiainen), mutta hänen äitinsä kannustava suhtautuminen hänen musiikilliseen innostukseensa antoi hänelle mahdollisuuden kehittää taitojaan.
Mitä älykkyys siis on? Mielestäni se on sitä, että osaa huomata omat vajavaisuutensa, jossakin asiassa ja on tarpeeksi kiinnostunut asiasta halutakseen ottaa selvää uusista asioista.
Luovuus taas on kykyä osata soveltaa jo oppimiaan asioita uudenlaisiin tilanteisiin ja asioihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti