2. tunti

Käsittelimme aluksi aivoalueita ja sitä mitä asioita ne käsittelevät.

·         Otsalohko= motoriikka

·         Päälaenlohko= tunto                            

·         Takaraivolohko= näkö

·         Ohimolohko= kuulo

Kertasimme itsekontrollia ja toiminnanohjausta. Tärkeä asia, mitä piti itsekurista muistaa oli se, että se on kuin lihas: se väsyy, mutta sitä voi myös treenata.

Opettaja antoi meille käsitteitä ja meidän piti pohtia, miten ne liittyvät toiminnanohjaukseen jonkin huippuosaajan kautta katsottuna. Minä katsoin huippu-urheilijan.

·         Pidemmän aikavälin tavoitteet

·         Osatavoitteet

·         Otsalohkot

·         Motorinen aivokuori

·         Motivaatio

·         Tavoitteet

·         Työmuisti

·         Valikoiva tarkkaavaisuus

·         Tunnekokemus

Urheilijalla on aina motivaatio ja halu tehdä asioita unelmiensa eteen. Jos urheilija haluaa saavuttaa huippu-urheilijan uran, on hänen asetettava osatavoitteita saavuttaakseen tavoitteensa urheilu-uran huipulla. Osatavoitteet voivat olla esimerkiksi pudottaa ensin hieman painoa ja sen jälkeen lihasten kasvattaminen. Nämä saavutettuaan hän on aina askeleen lähempänä päätavoitettaan. Se saattaa lisätä silloin myös motivaatiota, mikä ruokkii sitten taas tavoitteiden saavuttamista. Pitkän aikavälin tavoitteet voivat olla esimerkiksi saavuttaa kuuluisuus huippu-urheilijana, mutta se vaati pitkäjänteisyyttä.

Tavoitteiden saavuttamiseen valikoivaa tarkkaavaisuutta, jotta voi esimerkiksi keskittyä treenaamiseen, vaikka olisi kamala karkkihimo. Ja työmuistia, jotta pystyy muistamaan esimerkiksi jalkapallo pelissä mitä on tapahtunut, jotta voi pelata itse mukana. Työmuistista muistot siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin ja niiden vahvaa säilymistä edistävät erilaiset tunnekokemukset. Otsalohkoissa sijaitseva motorinen aivokuori taas on liikkeiden oppimisen ja liikkumisen aivoalue. Se on alue, joka liikuttaa meitä. Otsalohkoissa ohjaillaan myös tarkkaavaisuutta.

 

Toiminnanohjaus on meidän hereillä olevaa psyykkistä tapahtumasarjaa, jossa ohjataan ajatuksia, tunteita, tavoitteita ja motorisia toimintoja.

Ihmiset toimivat mielihalujen toteuttamisen ja itsekontrollin välisessä paineessa.(Baumeister)

Phineas Gage oli esimerkki siitä, että kun otsalohkot vaurioituivat, se vaikutti toiminnanohjaukseen vaikuttavan aivoalueen vaurion kautta hänen käytökseensä. Prefrontaalilohkoja eli etuotsalohkoja pidetäänkin ihmisyyden toimintaosana.

Sitten Käsittelimmekin motivaatiota. Meidän piti kirjoittaa taululle omat syymme miksi olimme tunnilla silloin ja minkä takia olimme tulleet kouluun sinä aamuna. Minä laitoin, että sen takia, koska tiedän joutuvani tekemään enemmän hommia kotona, jos olen pois tunneilta.

Kaikilla ihmisillä oli omat motivaationsa tulla kouluun. Katsoimme niitä ja saimme tehtäväksemme miettiä miten eri psykologian suuntaukset olisivat selittäneet mitkä asiat liikuttavat ihmisiä, eli esim. minkä takia Kalle suuttuu kun kahvilassa ei ole pullaa.

• Psykodynaaminen suuntaus= Kalle on nälkäisenä halunnut pullaa, mutta pulla ei oikeasti olekaan pulla vaan Kalle tiedostamattaan rinnastaa sen äitiinsä ja hänen tuoksuunsa, ja kun pullaa ei olekaan kahvilassa, muistuttaa tämä Kallea hänen äitinsä hylkäämisestä. Sen takia Kallelle tulee niin paha mieli.
• Behaviorismi= Kalle on aina saanut pullan kahvilassa ja nyt kun sitä ei olekaan, tulee siitä hänelle paha mieli.
• Humanistinen suuntaus= Kallella oli kamala nälkä ja hänen oli saatava pullaa syötäväkseen, jotta hän jaksaisi koulupäivästä. Mutta kun hän ei saanut pullaa, eihän pääse tavoitteeseensa.
• Evoluutiopsykologia= Kun ihmisen keho tarvitsee energiaa, se ilmaisee sen nälkänä varsinkin hyvin energiapitoiseen ruokaan. Kalle olisi tarvinnut energiaa, mutta ei saanut sitä ja nyt kun hänen painonsa putoaa hieman, hän tietää ettei ole enää naisten silmissä niin vetovoimainen ja hän ei pääse jatkamaan sukuaan. Sen takia häntä suututtaa.
• Kognitiivinen motivaatiopsykologia= Kalle on päättänyt haluavansa pullaa ja hänelle tuli paha mieli kun ei saanut sellaista.

Mielestäni tämä oli aika vaikea tehtävä, joten ei välttämättä ihan oikein.

Ihmisiä liikuttavat motiivit voivat olla synnynnäisiä tai opittuja, lyhyen tähtäimen tai pitkän tähtäimen tavoitteita tai tiedostamattomia tai tietoisia. Motiivien taustalla voi vaikuttaa joko pyrkimys mielihyvään tai kärsimyksen välttämiseen. Motiivihierarkia kertoo motiivien tärkeysjärjestyksestä.

Motiivien välillä voi aina silloin tällöin konflikteja. Lähestymis-lähestymiskonflikti tarkoittaa sitä että on kaksi asiaa, jotka vetävät sinua puoleesi. Esimerkiksi ihana poika pyytää sinua kahville, mutta kaverisi ovat pyytäneet sinua elokuviin. Lähestymis-välttämiskonflikti tarkoittaa sitä että jokin asia vetää puoleensa, mutta samalla haluaisit välttää sen. Esimerkiksi äitisi on ihana, mutta myös komentaa sinua. Välttämis-välttämiskonflikti tarkoittaa sitä, että on kaksi asiaa jotka ovat inhottavia molemmat, mutta niistä on valittava pienempi paha. Esimerkiksi se, että sinulla on hammassärkyä, mutta inhoat hammaslääkäriä. Valitset kuitenkin hammaslääkärin, koska et jaksa enää hammassärkyä.