3. Tunti

Kertasimme aluksi motiivikonflikteja. Kysyttiin, että opiskelu sujuu mukavasti ja tuntuu kivalta, mutta sitten kaveri kysyy kahville. Mitä teet?
Tässä oli siis kyse lähestymis-lähestymiskonfliktista, jossa on kaksi mukavaa asiaa, jotka vetävät sinua puoleensa. Tällöin on kaksi asiaa, jotka motivoivat tekemään jotakin.

Sitten meidän piti kertaamisen vuoksi vielä määritellä muutama käsite:

• Tiedostamaton motiivi= Se on motiivi joka saa meidät tekemään jotakin, mutta emme välttämättä tiedä mistä halumme tehdä jotakin tulee. Esimerkiksi, että Minnalla on kauhea ahdistus ja hän haluaa lähteä heti pois huoneesta, kun sinne tulee tummahiuksinen mies. Tämä voi johtua siitä, että joku sen näköinen mies on kohdellut häntä huonosti aikaisemmin.
• Motiivikonflikti= Se voi siis olla lähestymis-lähestymiskonflikti, lähestymis-välttämiskonflikti tai välttämis-välttämiskonflikti. Kirjoitin niistä edellisessä tekstissä.
• Lähestymismotivaatio= Pyrkimys myönteisiä asioita kohti.
• Psykodynaaminen motivaatiokäsitys= Korostetaan viettejä, tiedostamattomia tunteita ja motivaatioita, jotka ohjailevat ihmisen toimintaa.
• Välttämismotivaatio= Pyritään välttämään kielteisiä asioita
• Evoluutiopsykologian motivaatiokäsitys= Ihmisiä ohjailevat alkukantaiset tarpeet, jotka ovat edistäneet lajin selviytymistä ja lisääntymistä.

Motivaatiopsykologiassa on perusdilemma: onko meidän motiiviemme taustalla tarpeet, jotka työntävät meitä vai vetävätkö meitä tavoitteet. Psykodynaaminen motivaatiokäsitys selittää motiiveja ennemminkin niin, että meitä työntävät tarpeet ja evoluutiopsykologia enemmänkin korostaa sitä, että meillä on tavoitteita, kuten suvun jatkaminen, mikä vetää meitä.

 

Pohdimme sitten eri tekijöitä, jotka vaikuttavat meidän motivaatioomme. Motivaatio siis tarkoittaa kaikkien motiiviemme kokonaisuutta.

• Psyykkiset motiivit: skeemat, tunteet, uteliaisuus, kiinnostus.
• Biologiset motiivit: elossa pysymisen takaavat tarpeet: nälkä, jano Maslow
• Sosiaaliset motiivit: valta, agressio, liittyminen, arvostus

Tunnin muistiinpanot

 

Biologiset motiivit

• taustalla ajatellaan olevan pyrkimys homeostasiaan eli elimistön tasapainotilaan
• Elimistö välittää aivoille tietoa tasapainotilan järkkymisestä
• Tahdosta riippumattomat toiminnot, kuten aineenvaihdunta, ruumiin lämpötilan säätely ym. 
• Lajinkehityksellisesti vanhat aivoalueet säätelevät
• Aivorunko: keskiaivot, ydinjatkos, aivosilta
• Kehittyneemmät aivojen osat, kuten aivokuori vaikuttavat siihen, miten ihminen toteuttaa tarpeitaan
• Hermoston lisäksi ihmisen toimintaa säätelee hormonitoiminta

Sitten meidän piti kertailla mitä muistimme hormonitoiminnasta. Hypotalamus siis on niin sanotusti pomona tässä toiminnassa. Se ohjailee hormoneillaan aivolisäkettä, joka taas ohjailee omilla hormoneillaan umpieritysrauhasia, jotka erittävät hormoneja, jotka vaikuttavat kehossamme. Hypotalamus taas reagoi veressä olevien hormonien muutoksiin ja vaikuttaa taas aivolisäkkeeseen. Hypotalamus erittää myös hormoneja jotka vaikuttavat suoraan kehoon, eikä aivolisäkkeen kautta.

 

Esimerkkejä hormoneista:

• Adrenaliini
• Lisämunuaiset
• Kiihtyminen, "Taistele tai pakene" -reaktio
• Kortisoli
• Lisämunuaiset
• Kiihtyminen, stressihormoni, muisti
• Melatoniini
• Käpylisäke
• Uni-valve -rytmin säätely
• Oksitosiini
• Aivolisäke ja hypotalamus
• Kiintyminen; äiti-lapsi -suhde, seksisuhde, luottamus

Oksitosiinia on tutkittu miehillä niin, että heille annettiin sitä nenäsuihkeena ja heidät laitettiin katsomaan kuvia naisista ja heiltä kysyttiin näyttivätkö naiset flirttailevilta. Ne miehet, jotka saivat oksitosiinia näkivät naiset useammin flirttailevina kuin ne, jotka eivät olleet sitä saaneet.

 

Hormonit vaikuttavat esimerkiksi:

• kasvuun ja kehitykseen
• energiatasapainoon
• käyttäytymiseen
• tunne-elämään
• joskus myös kognitiivisiin prosesseihin

Seuraavaksi aloimme katsomaan dokumenttia lapsista, jotka ovat syntyneet väärän sukupuolen kehoon.

Meidän tehtävänämme oli miettiä miten hormonit vaikuttavat sukupuolen kokemiseen.

Dokumentti jäi kesken.