Teimme harjoituksen, jossa meidän piti esittää erilaisia tunteita ja löytää samanlaisisa tunteita ilmaisevia oppilaita. Se oli yllättävän hankalaa, sillä on paljon sellaisia tunteita, jotka ovat vaikeasti määriteltäviä ja ilmaistavia ilman asiayhteyttä. Esimerkiksi haikeus. Se on erittäin vaikea tunne ilmaista tai tunnistaa.
Tunteiden tunnistamisen vaikeuteen liitty esimerkiksi se, että ihmiset ilmaisevat ja kokevat tunteita hyvin eri tavalla. Ilmaisu on kiinni paljon myös kulttuurisista taustoista, kuten suomalaisille tyypillinen vaatimattomuus osaltaan estää esimerkiksi päivittäisen ylpeyden ilmaisemisen.
Asiayhteydellä on myös suuri merkitys siihen miten tulkitsemme jonkun tunteita. Esimerkiksi jos jotain on käsketty esittää ylpeää luokassa ja muiden on käsketty arvioida mitä tunnetta tämä henkilö tuntee, voi hyvin helposti sekoittaa tämän tunteen iloon. Mutta jos henkilö kertoo että hän voitti vaikka suomenmestaruuden tai sai 10 kokeesta voit selvästi sanoa tämän olevan ylpeä.
Sen jälkeen mietimme mitä mielihalut ovat ja miksi niitä tulee. Myös se miten pystymme niitä kontrolloimaan oli puheena.
Mielihalumme usein pohjautuvat fyysisiin tarpeisiin, kuten jano tai nälkä tai esimerkiksi suklaan himo. Näiden mielihalujen toimesta pidämme kehomme ja mielemme tyytyväisinä, mutta muut mielihalut, kuten uusi auto tai halu matkustaa ulkomaille, ovat meidän ympäristöömme kulttuuriimme, ihmissuhteisiimme ja omiin tottumuksiimme ja skeemoihin liittyviä haluja, joista tiedämme tulevan hyvä mieli uusien kokemusten tai hyväksynnän kautta.
Opettaja puhui myös Stanfordin vaahtokarkkikokeesta (1960-luvun lopussa), jossa 4-vuotiaille lapsille annettiin virikkeettömään huoneesen yksi vaahtokarkki ja luvattiin toinen jos he odottaisivat 15 minuuttia. Tässä pyrittiin tutkimaan miksi jotkut ovat kärsivällisempiä kuin toiset. Noin 30% lapsista jaksoi odottaa enemmän karkkia.
10 vuotta kokeen tekemisen jälkeen tällä on voitu myös osoittaa, että lapset jotka jaksoivat odottaa kokeessa pidempään pääsivät todennäköisemmin yliopistoon kuin verrokit. Kärsimättömillä lapsilla havaittiin myös myöhmmällä iällä käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöitä.
Kokeella voidaan osoitta esimerkiksi se, että pelkän puhtaan älykkyyden sijaan myös kärsivällisyydellä on suuri merkitys menestyksessä.
Kärsivällisyys ja itsehillintä oli meillä puheena tunnilla muutenkin. Ne ovat taitoja joilla pystymme kontrolloimaan mielihalujamme, jotka ovat epätoivottuja omasta mielestämme (karkit) tai yhteiskunnan mielestä (murha :) )
Hyvänä havainnointina oli se kun opettaja jakoi meille karkit ja käski meitä olla syömättä niitä ja miettimään mikä saa meidät olemaan syömättä. Syitä oli monia. Yksi syy oli esimerkiksi se, että meidät on opetettu tottelemaan auktoriteetteja, koska tiedämme, että siitä tulee rangaistus jos emme tottele. Tietysti opettaja ei olisi meille tehnyt mitään, mutta on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää toimia sääntöjen mukaan. Toiset jättivät syömättä myös omien ristiriitojen takia, kuten laihdutuskuurin tai allergian takia.
Katsoimme myös Baumeisterin tutkimusta siitä miten mielitekoja pystytään hillitsemään ja miten se vaikuttaa niiden toteuttamiseen. Meidän piti pohtia miten neuvoisimme ystäväämme muuttamaan elämäntapojaan mikä vaatii häneltä paljon itsekontrollia. Ehdotuksia tuli esille esimrekiksi se, että tämän tulisi asettaa itselleen tietty tavoite johon pyrkisi tehokkaasti, jolloin hänelle tulisi ristiriita mielitekojensa ja tavoitteensa välille, tällöin hän epätodennäköisemmin toteuttaa mieliteon. Itsekurin harjoitus olisi myös tärkeää ja kyky etsiä jotain muuta ajateltavakseen.
Baumeister käytti tutkimuksessaan kokemusotosmenetelmää, mikä siis tarkoittaa sitä, että tutkittavia pyydetään joinain tiettyinä hetkinä kertomaan elämästään juuri sillä hetkellä, esimerkiksi tuntemuksistaan. Baumeister esimerkiksi halusi heidän merkkaavan minkälaisia mielihaluja heillä oli sillä hetkellä tai hieman sitä ennen, kuinka voimakkaita ne olivat, kuinka paljon he niitä vastustivat ja toteuttivatko he ne.
Läksyksi tuli tehdä tehtävä s. 25 tn 1 ja lukea kpl 1,2
1 a) mitkä asiat vaikuttivat Messin menestyksen saavuttamiseen?
Hän oli asettanut itselleen hyvin tiukat tavoitteet sille mitä tahtoi tehdä ja saavuttaa, jolloin hän työskenteli jokaisella elämän alueellaan saavuttaakseen sen. Hänellä oli motivaatio saavuttaa asema huippujalkapalloilijana, mikä ohjasi hänen toimimaan tavoitteellisesti. Isän henkinen tuki helpotti myös Messin urakointia, koska tällöin hänellä oli joku, joka tuki häntä pyrkimyksissään.
b) Miten itsekuri on ilmennyt Messillä ja miten vaikuttanut hänen uraansa? Analysoi tapausta psykologisten tietojesi avulla.
Messillä on luultavasti ollut usein houkutus jäädä vain sohvalle lepäämään mieluummin kuin lähteä rankkoihin treeneihin, mutta hän on itsekurin avulla pystynyt estämään tämän mielihalun. Hän on luonut urheilusta ja terveistä elämäntavoistaan itselleen rutiinia. Tämän johdosta hän pystyy välttelemään mielihaluja kuten herkullisen leivonnaisen tuoksua. Näin hän pääsee tavoitteeseensa hyväkuntoiseksi urheilijaksi, koska toimii tavoitteellisesti ja pitää itsekurin avulla mielihalunsa kontrollissa, sillä ne ovat ristiriidassa hänen välitavoitteidensa kanssa.
Tässä vielä kurssimateriaalin linkki:
https://onedrive.live.com/?cid=fff7ab8af049a817&id=FFF7AB8AF049A817%2124118&ithint=folder,pptx&authkey=!ADsx7w8mum2eKMY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti