16. Tunti

Älykkyys aivoissa.

Aivojen kokoa ja älykkyyttä ei voi yhdistää yhteen, koska ne eivät aina korreloi keskenään. Kuitenkin otsalohkojen hyvä toiminta on yhteydessä g-älykkyyteen, eli yleiälykkyyteen. On myös niin, että kun ÄO kasvaa niin aivojen koko korreloi sen kanssa (0.4-0.5).

Ihmisten aivopuoliskot ovat hieman eri kokoiset ja se korreloi verbaalisen ÄO:n kanssa.

Cola ja kaverit tutkivat 70-luvulla Kpelle-heimon (afrikka) aikuisia. Heidän piti luokitella käsitteitä yläkäsitteisiin, kuten linnut, kalat yms. Ne kuitenkin ryhmittelivät ne ihan eri tavalla. Tutkijat olivat ihmeissään minkä taki, mutta lopuksi tajuttiin, että he luokittelivatkin ne toiminnallisten tapahtumien kannalta. Esime. Kala, halko, kirves jne. Näistä koostui ihan järkevä yhteys koska kalaa syödään, mutta ennen sitä pitää saada puuta, joka saadaan kirveellä. Sitten heitä käskettiin laittamaan käsitteet mahdollisimman tyhmästi jolloin he laittoivat ne juuri sellaiseen hierarkkiseen järjestykseen kuin länsimaalaiset.

Älykkyys ei ole sama kuin älykkyys

Viisauteen liittyy älykkyyden lisäksi asiantuntijuus ja elämänkatsomus. Metakognitiiviset taidot ovat tärkeitä. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan viisaus on:

1. Kognitiivinen prosessi: maailman ymmärtäminen

2. Sosiaalisesti arvostettu tapa käyttäytyä, hyve.

3. Henkilökohtainen onnen ja palkitsevuuden tuova tila.

Joustava ja kiteytynyt älykkyys ovat osa älykkyyden kehitystä.

Siten meidän piti väitellä esim. metro vai raitiovaunu, omena vai banaani, emootio vai motivaatio, vihreä vai keltainen. Se liittyi Sternbergin älykkyyden kolmeen ulottuvuuteen. Onko siis ihminen käytännöllinen, analyyttinen tai luova.

Luovuus

Luovuuteen vaikuttaa yksilötekijät ja ympäristötekijät.

Yksilötekijät:

Asiantuntijuus

Divergentti ajattelu

Motivaatio

Persoonallisuuden piirteet

Itseluottamus

Ympäristötekijät:

Opetus ja valmennus

Kannustus

Kiireettömyys

Älykkyyden muodot:

Konvergentti ajattelu: Älykkyystestien mittaama taito löytää sovinnainen, oikea vastaus.

Divergentti ajattelu: ideoiden ennakkoluulottomuus, omaperäisyys ja runsaus, luovan ajattelun muoto

Oivaltaessa insula, eli aivosaari, aktivoituu. Otsalohkojen etuosat yhdistelevät tietoa uudella tavalla.

15. Tunti

Älykkyys on hankala määritellä. Mielestäni älykkyyttä voi olla monen kaltaista. On matemaattista ja hahmottamiskyvyn älykkyyttä, jota usein älykkyystesteillä mitataan, mutta muitakin älykkyyksiäkin on. Esimerkiksi sosiaalista tai kielellistä älykkyyttä.

Erilaisia älykkyystekijöitä:

Voi miettiä onko älykkyydelle yhtä yleistä tekijää (g-tekijä, general factor) vai onko älykkyydellä vain osatekijöitä (s-tekijöitä, specific). Nykyään uskotaan kuitenkin, että älykkyys koostuu näistä osatekijöistä ja näitä voidaan mitata esim. ÄO testillä. Testiä on kuitenkin kritisoitu, sen takia että joidenkin mielestä se ei ole tarpeeksi kattava ja on väärin luokitella ihmisiä älykkyyden mukaan. Tämän testin yleistettävyyttä hankaloittaa se, että siinä mitattaviin kykyihin vaikuttaa perimä, ympäristö ja kulttuuri.

Koska aikaisemmat älykkyysteoriat ovat tutkineet vain yhtä älykkyyttä, on niiden virheitten pohjalta luotu uusia parempia älykkyysteorioita, jotka painottavat älykkyyden moniulotteisuutta. Esim. Gardner on luonut moniälykkyysteorian ja Sternberg kolmen ulottuvuuden älykkyysteorian

Sitten meidän piti argumentoida kpl 14 pohjalta näihin kysymyksiin:

• Älykkyyden kehittymiseen voi vaikuttaa eniten lapsuudessa.

- Kyllä näin on, koska lapsena ihmisellä on äärettömän paljon enemmän synapsiyhteyksiä kuin aikuisen. Ne kuitenkin alkavat surkastua jos aivot eivät saa virikkeitä, jotka vahvistaisivat niitä. Niinpä jos aivoja stimuloidaan hyvin varhaisesta iästä lähtien, jää aivoihin enemmän synapsiyhteyksiä kuin stimuloimattomalla lapsella. Tätä on tutkittu esimerkiksi juuri sillä, että köyhemmistä oloista tulleita lapsia stimuloitiin pienenä, jolloin heillä oli korkeampi äo kuin muilla ikäisillään.

• Koulutus vaikuttaa älykkyyteen. 

- Kyllä vaikuttaa, koska ihminen joka saa koulutusta ja hän stimuloi aivojaan saa aivoihinsa enemmän synapsiyhteyksiä ja hän tietää enemmän asioita, kuin ihminen joka ei ole saanut laajentaa tietämystään. Tähän kuitenkin vaikuttaa se kuinka innokas ihminen on oppimaan ja esim. onko hänellä keskittymisvaikeuksia. Keskittymisvaikeudet eivät kuitenkaan on välttämättä omasta tahdosta riippuvaisia, vaan pohjautuvat perimään.

• Naisten ja miesten välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja älykkyystestien kokonaispistemäärässä.

- Sukupuolten välillä ei havaittu paljon, mutta naiset kuitenki ovat parempia kielellisissä tehtävissä ja miehet visuaalis-avaruudellisissa tehtävissä.

• Etnisten ryhmien välillä ei ole eroja keskimääräisessä älykkyydessä.

- Tämän tutkimista voidaan kritisoida paljon, koska näitä ei voi verrata ihmisillä, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet eri kulttuureissa. Esim. kehitysmaissa on paljon tauteja ja nälänhätää, jotka vaikuttavat lapsiin jo ennen syntymää. Tällöin heidän kasvuympäristönsä vaikuttaa niin eri tavalla heidän älykkyyden kasvuunsa, kuin esim. Suomessa. Esim. koulutus on arvossa eri tavalla eri maissa, jolloin ihmisten kiinnostus oppimiseen ja oppimisen taso ovat erilaisia. Tämän takia ei voi tehdä yhtä testiä, jolla voisi mitata ja verrata eri kulttuureita ja etnisiä ryhmiä.

Läksyksi tuli kpl 14 tn 3

14. tunti

Katsoimme aluksi videota kappaleesta, johon oli viitottu tulkkaus. Meidän piti miettiä ilmeneekö siinä asiantuntijuutta, älykkyyttä tai luovuutta.

 

https://www.facebook.com/video.php?v=1504684872912031&fref=nf

 

Mielestäni tulkkaaja on todellakin asiantuntija, koska hän on ottanut viittomakielen omakseen ja on kykenevä soveltamaan sitä tällaiseen tilanteeseen. Se, että hän osaa näin epätavallisesti käyttää taitoaan viittomakielestä, antaa hänelle etulyöntiaseman kielen osaamisessa, joka nostaa hänet asiantuntijan paikalle.

 

Sitten meidät laitettiin ryhmiin ja annettiin erilaisia ongelmia ratkaistavaksi. Niiden avulla piti käydä läpi expertti/noviisi tehtävä. Vastaukseni oli hyvin samanlainen kuin mitä kävimme läpi.

 

Katsoimme tehtävää missä piti arvioida kuinka suuri on lauseke:

1x2x3x4x5x6x7x8

ja sitten piti arvioida kuinka suuri on:

8x7x6x5x4x3x2x1

 

Tästä tehtävästä tulee esille, että jos lauseke alkaa pienellä luvulla, arvioidaan sen tulos paljon pienemmäksi. Ja kun lauseke alkaa isolla numerolla, arvioidaan sen tulos paljon suuremmaksi.

 

Tässä ilmenee saavutettavuuserhe. Se on siis heuristiikkoihin, eli nyrkkisääntöihin liittyvä erhe, joka tulee siitä, että päätelmät tehdään helpoimmin mieleen saatavien esimerkkien avulla. Ensimmäinen lauseke joka alkaa 1 arvioitiin siis paljon pienemmäksi kuin se lauseke joka alkoi 8. Tämä johtuu siitä, että lähdetään miettimään, että 1x2 on vain 2 ja 2x3 on 6, eihän siitä siis kovin isoa lukua voi tulla. Kun taas 8x7  onkin 56 ja 56x6 onkin jo 336, jolloin siitähän on pakko tulla suuri luku.

 

Muita tällaisia erheitä on ankkuroitumiserhe, jossa päätöksenteossa tehdään virhe ensimmäisenä saatava tiedon vääristämänä. Kolmas päätöksentekoerhe on edustavuuserhe, jossa tapahtuman todennäköisyys arvioidaan sen mukaan, kuinka tyypilliseltä se vaikuttaa.

 

Erilaisia ongelmanratkaisukeinoja:

• Yrityksen ja erehdyksen kautta
• Keinojen ja lopputuloksen analysointi
• Taaksepäin työstämisessä lähdetään liikkeelle päämäärästä
• Analogian hyödyntäminen: Ongelma ja sen ratkaisu ovat vastaavat kuin jossakin toisessa ongelmassa
• Uuden näkökulman löytäminen jumiutuneessa tilanteessa
• Oivaltaminen

 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely ovat myös sellaisia käsitteitä, jotka on hyvä muistaa. Deduktiivinen päättely tarkoittaa sitä, että yhdestä yleistetystä säännöstä sovelletaan pieniin yksittäisiin tapauksiin. Induktiivinen taas tarkoittaa sitä, että pienten yksittäisten tapausten perusteella yritetään tehdä laajoja yleistyksiä. Induktiivista päättelyä käytetään esimerkiksi psykologisessa aivojen tapaustutkimuksessa. Aivojen vaurioita on hankala tutkia ilman aivovauriopotilaita, mutta ne, jotka sopisivat tutkittaviksi ovat kuitenkin harvassa, jolloin on tehtävä yleistyksiä yksittäisten tapausten pohjalta.

Dorsolateraaliset eli otsalohkojen ulkolaidat vastaavat ajattelusta ja toiminnan säätelystä. Niistä on löydetty myös yhteys tarkkaavaisuushäiriöihin ja toiminnanohjauksen häiriöihin, sekä työmuistin toimintaan. Ventromediaaliset eli sisäiset osat vastaavat emootioista. Nämä liittyvät lateralisaation eli aivojen eri alueiden erikoistumiseen eri asioihin.

Roger Sperry on tutkinut aivojen yhteistoimintaa aivohalkiohenkilöillä (aivokurkiainen katkaistu).

Artikkeli

http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1426566177974

Löysin tällaisen mielenkiintoisen artikkelin musiikin vaikutuksesta aivoihin laulettaessa. Tässä ei vielä tullut esille, mitä he laulajan aivokäyrästä oikein saivat esille, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tutkimuksen lopputulos :)

13. tunti

katsoimme tunnilla dokumenttia nuoresta Marc nimisestä pojasta, jolla oli erityinen lahja osata soittaa pianoa äärimmäisen hyvin nuoresta iästään huolimatta.

Meidän piti miettiä onko poika älykäs.

Muusikoilla on tutkittu aivoja paljon ja huomattu, että heillä on erityisen suuret pikkuaivot, jotka pystyvät tällöin lähettämään paljon enemmän hienosäädettyjä liikekäskyjä keholle ja erityisesti sormille. Myös aivokurkiainen on muusikoilla huomattavan iso, joka mahdollistaa tällöin sen, että muusikko pystyy erityisen hyvään yhteistyöhön käsiensä kanssa.

Jos älykkyys määriteltäisiin aivojen koon perusteella, voisi siis sanoa Marcin olevan älykäs.

Dokumentissa käsiteltiin myös sitä, miten ihmisen aivot kehittyvät.
Siinä tuotiin esimerkiksi esille nuori Genie-tyttö, joka oli löydetty ja otettu huostaan vanhemmiltaan, kun he olivat pitäneet häntä 13 vuotta yksin eristettynä muusta maailmasta. Hän ei osannut puhu, eikä liikkuakaan kovin hyvin ja hän oli henkisesti 1,5 vuotiaan tasolla. Häntä yritettiin totuttaa ulkomaailmaan ja hän oppikin puhumaan hieman, mutta monen sijaisperheen ja hyväksikäytön jälkeen hän taantui, eikä ikinä kuntoutunut tavallisten ihmisten tasolle.

Tästä tapauksesta pystyttiin näkemään kuinka tärkeää aikainen aivojen kehittyminen on myöhäisemmälle iälle. Koska Genie ei saanut kosketusta puheeseen tai liikkumiseen ja kosketukseen, ei hänen aivonsa kehittynyt vastaanottamaan ja tuottamaan näitä toimintoja. Sen takia hän ei seimerkiksi ikinä oppinut sidesanoja, jotka kuuluvat tärkeänä osana lauserakenteeseen, kuten kysymyssanat.

Lasten aivojen kehitystä on tutkittu enemmänkin. Lapsia otettiin tutkimukseen köyhien ihmisten asuinalueilta, ja haluttiin tutkia miten varhainen aivojen stimulointi vaikuttaa myöhemmän iän älykkyyteen. Koska oli aikaisemmin havaittu, että juuri näistä huonommista oloista tulevat lapset olivat aina jääneet jälkeen koulun alettua, haluttiin tutkia voitaisiinko siihen vaikuttaa. Lapsille alettiin siis pienestä asti teettämään aivoja stimuloivia tehtäviä ja havaittiin, että koulussa heidän ÄO:nsa olivat korkeampia, kuin muiden ikäistensä. ÄO:n huomattiin kasvavan myös nopeammin kuin muiden ja että lapset olivat aikuisella iälläkin kiinnostuneempia oppimaan uusia asioita.

Marcin tapauksessakin voi pohtia oliko aikaisella altistamisella musiikille osuutensa hänen musikaalisuudessaan. Hänen äitinsä nimittäin oli soittanut musiikkia Marcin ollessa vielä kohdussa, jotta tämä altistuisi sille jo varhain.

Dokumentissa pohdittiin myös, sitä onko nerous geeneissä. Tutkimukset kaksosilla ovat osoittaneet, että geeneillä on oma osuutensa älykkyydessä. Kaksosilla teetettiin erilaisia älykkyyttä mittaavia tehtäviä ja katsottiin miten hyvin he pärjäsivät. Identtisillä kaksosilla ei huomattu mitään eroja, mutta ei-identtisillä oli eroavaisuuksia. Tästä voi siis todeta, että geeneillä on osuutensa, mutta kasvatus vahvistaa niiden vaikutusta. Geenit siis antavat taipuvaisuuden johonkin, mutta kasvatus määrää loput.

Esimerkiksi Marcilla oli jo luultavasti aivojen rakenteessa taipumusta musikaalisuuteen (pikkuaivot, aivokurkiainen), mutta hänen äitinsä kannustava suhtautuminen hänen musiikilliseen innostukseensa antoi hänelle mahdollisuuden kehittää taitojaan.

Mitä älykkyys siis on? Mielestäni se on sitä, että osaa huomata omat vajavaisuutensa, jossakin asiassa ja on tarpeeksi kiinnostunut asiasta halutakseen ottaa selvää uusista asioista.
Luovuus taas on kykyä osata soveltaa jo oppimiaan asioita uudenlaisiin tilanteisiin ja asioihin.

12. Tunti

Astronautin pitää pärjätä erittäin vaativissa oloissa ja olla asiantuntija avaruudessa.

Minkälaisia ongelmanratkaisutaitoja astronautilta vaaditaan? Entä minkälaisia haasteita päätöksentekoon avaruusasemalla voi liittyä?

• Astronautin pitäisi ensinäkin selviytyä uusissa ja oudoissa tilanteissa, sekä osattava soveltaa aiempia kokemuksiaan näissä tilanteissa. Astronautin on osattava myös keksiä uusia ongelmanmäärittely ja -ratkaisutapoja uusille tilanteille.
• Haasteita päätöksenteossa voi avaruusasemalla olla esimerkiksi paineen alla nopeasti päättäminen, sekä yksinolo pitkään vaikuttaa myös päätöksen tekoon. Myös pienessä tilassa muiden ihmisten kanssa pitkään vietetty aika vaikuttaa tähän. Avaruusasemalla ei voi myöskään antaa omien murheiden tulla päätöksenteon eteen.

 

Aiheenamme aloitimme:

Taitava ajattelu

 

Meidän piti määritellä käsitteet

• poikamies
• Asuu yksin
• Naimaton
• Aikuinen
• Näistä pitää kuitenkin miettiä, että pitääkö näiden kaikkien kriteerien täyttyä, että voidaan sanoa jonkun olevan poikamies. Eihän esim. lapsi ole poikamies, vaikka ei olekaan naimisissa. Onko poikamies-sana sidottu myös sukupuoleen, vai voiko naisesta sanoa hänen elävän poikamieselämää? Mielestäni se on sidottu hyvin vahvasti miehiin, koska naisista ei sanota heidän elävän poikamieselämää, vaan he asuvat vahvoina sinkkunaisina onnellisesti. Kuten Sinkkuelämää-sarjassa naiset elävät hyvin poikamies-tyylistä elämää, mutta heitä silti kutsutaan vain sinkuiksi.
• Hedelmä
• pyöreä
• makea
• kirkkaan värinen
• Tästä voi miettiä voiko tätä yleistää kaikkiin hedelmiin. Ei voi, koska esim. appelsiini ei välttämättä ole makea, mutta voi kuitenkin täyttää muut kriteerit.

 

Ihmiset haluavat määritellä paljon asioita ja asioiden nimeäminen ja määrittely helpottavat kommunikointia. Käsitteiden määrittelyä voidaan tehdä juuri asioiden ominaisuuksien pohjalta. Asioiden määrittelyssä voidaan käyttää myös prototyyppejä.

  

Käsitteet järjestävät muistitietoa hierarkkisesti.

Sitten meidän piti tehdä tehtävä 5 sivulta 133

Matematiikan opettajaa voi pitää experttinä eli asiantuntijana omalla alallaan, kun taas lukiotaan aloittava nuori edustaa monesti matematiikan noviisia eli vasta-alkajaa. Kuvittele tilanne, jossa sekä opettajalle että lukiolaiselle annetaan sama, melko vaikea matemaattinen tehtävä ratkaistavaksi. Miten opettajan ja lukiolaisen tapa lähestyä ongelmaa eroaa toisistaan? Miten he työskentelevät ratkaistakseen ongelman?

• Experteille on kehittynyt kyky jäsentää asioita työmuistiinsa isompina mieltämisyksiköinä. Heillä on kyllä sama määrä niitä (n. 4), mutta he pystyvät käsittelemään yhtenä yksikkönä isompaa kokonaisuutta. He pystyvät siis esimerkiksi matikan tehtävää ratkaistessa muistamaan esim. matemaattiset kaavat yksittäisinä mieltämisyksiköinä, jolloin hän pystyy käsittelemään nopeasti tehtävään tarvittavat tiedot ja ratkaisutavat. Toisin kuin noviisit joilla matematiikan kaavat ja sanastot ovat outoja, jolloin ne ovat yksittäisiä pieniä mieltämisyksiköitä, jolloin työmuisti kuormittuu enemmän kuin experteillä.
• Koska expertit ovat harjoitelleet kovasti oman alansa ratkaisutapoja, on heille syntynyt aivoihin synapsiverkosto, jossa tiedot ovat luokiteltu niin, että he pystyvät hakemaan sieltä apua tehtävän ratkaisuun helposti. Noviisit taas eivät ole harjoitellee kovasti, jonka takia heillä on aivoissaan vain yksittäisiä sirpaleita tiedoista, joita he tarvitsisivat ongelman ratkaisuun. Tällöin heidän on hankala alkaa ratkaisemaan tehtävää, koska he eivät osaa hyödyntää jo osaamiaan asioita, koska eivät ymmärrä yhteyttä näkemiensä aikaisempien tehtävien ja edessään olevan tehtävän ratkaisussa.
• Experttien ongelmanratkaisunsa on paljon tehokkaampaa, koska he tietävät mihin heidän tulee pyrkiä tehtävän ratkaisussa ja he tietävät erilaisia tapoja joilla he saattaisivat päästä tulokseen. Noviisit eivät taas tiedä mihin tehtävänannolla pyritään, jolloin on hankala lähteä etsimään ratkaisutapaakaan.
• Expertit ovat kehittäneet itselleen myös heuristiikkoja eli nyrkkisääntöjä. Esimerkiksi, että geometrisessä lukujonossa kahden peräkkäisen jäsenen suhde on vakio. Tällöin hänen on helppo tunnistaa geometrinen lukujono esim. aritmeettisestä lukujonosta. Noviisilla ei ole tällaisia nyrkkisääntöjä tiedossaan, jolloin hänen on hankalampi lähteä erottelemaan minkälaisesta laskusta on kyse.
• Expertti pystyy käyttämään deduktiivista päättelyä, jossa siis yhdestä yleistyksestä pystytään soveltamaan sääntöä erilaisiin tapauksiin. Noviisi taas käyttää induktiivista päättelyä, eli hän yrittää yksittäisistä esimerkeistä joita hän muistaa, tehdä yleistystä, jota voisi käyttää tehtävän ratkaisuun.

Opettaja lähtee siis ratkaisemaan tehtävää aikaisempien tietojensa pohjalta, mutta opiskelijan on ensin perehdytettävä itsensä asiaan tai pyydettävä opettajalta apua ratkaistakseen ongelman.

Kuinka expertti ja noviisi ratkaisisi tämän tehtävän?:

Expertti lähtisi etsimään sille erilaisia ratkaisutapoja joilla haluttuun lopputulokseen pääsisi. Noviisi lähtisi kokeilemaan yrityksen ja erehdyksen kautta.

11. tunti

Tunnin aluksi katsoimme läpi tunnetaidoista tehdyt testit ja sen jälkeen aloimme katsomaan dokumenttia pelosta WTC tornien kaatumisen jälkeisestä ajasta ja ihmisistä, joihin se oli vaikuttanut.
Dokumentin nimi oli Pelon kätketyt kasvot.

Pelko on kamala tunne. Se on kaikille synnynnäinen ja se leviää hyvin helposti. Joseph LeDouxe on tutkinut paljon pelkoa ja minkälainen asema sillä on aivoissamme.

Dokumentissa käsiteltiin traumaperäistä stressihäiriötä. WTC tornien kaatuminen vaikutti moneen ihmiseen hyvin vahvasti. Monelle se laukaisi traumaperäisen stressihäiriön jo itsestään, kun taas toisilla tapahtumat aktivoivat jo aikaisemman elämän traumat jotka saivat aikaan stressihäiriön.
Ihmisillä tutkittiin myös sitä, miten heidän sijaintinsa onnettomuuteen nähden vaikutti heidän muistiinsa. Ne jotka olivat olleet lähempänä WTC iskuja muistivat siihen liittyvät asiat paljon tarkemmin, kuin ne jotka olivat nähneet sen esim. telkkarista.

Ihmisten tavalle jähmettyä pelosta on oikeastikin evolutiivinen pohja. Kun on nähty jotakin pelottavaa, on tällöin iskenyt taistele-pakene-jähmety reaktio. Jos ei ole pystynyt taistelemaan tai pakenemaan, turvallisin vaihtoehto on jähmettyä paikalleen. Tällöin todennäköisyys, että vihollinen huomaa sinut on paljon pienempi.

Ihmisiltä tutkittiin myös sitä, voiko pelolle alttiutta tutkia. Kuten aikaisemmin sanoin, pelko on synnynnäinen ominaisuus kaikilla, mutta toisaalta se opitaan myös muilta ihmisiltä ympärillä. Erityisesti vanhemmat vaikuttavat meidän pelkoihimme kertomalla meille mihin ei saa koskea, koska se on vaarallinen ja opimme pelkäämään asioita vain katselemalla vanhempiemme reaktioita pelottaviin asioihin. Myös ympäristöllä on vaikutusta meidän pelkoihimme. Kykymme oppia muilta pelkoja ja sympatioida pelon tunnetta, johti myös siihen, että ihmiset jotka eivät olleet WTC iskuissa itse, tunsivat ahdistusta ja pelkoja.

Tällaiset traumat jättävät aivoihimme anatomisen muutoksen. Se johtuu aivojen plastisuudesta, jolloin kun koemme jotain hyvin traumaattista, muuttuvat synapsiyhteydemme.

Dokumentissa tuotiin esille myös sellainen asia, että miten pelolle altistaminen muuttaisi pelkoa. Ideana siis oli se, ett jos ihmiset altistettaisiin pelolle ja annettaisiin pilleri joka estäisi pelkomuiston muodostumisen, ei henkilö enää pelkäisi asiaa. Tutkijat totesivat, että se kyllä voisi periaatteessa toimia, mutta realistisesti se ei ole mahdollista.


Läksyksi tuli tehdä s. 99 tn 2,5,7

10. Tunti

Tunneäly/tunnetaidot ja tunteiden säätely

Tunneälyyn kuuluu kolme osatekijää: tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu, tunteiden säätely, sekä tunteiden hyödyntäminen

(Koleman tutkinut)

Sitten saimme tehtäväksemme tehdä testi jolla voi mitata jotenkin tunneälyä.

Tunnistatko teeskennellyn tunteen. Valitse kuvista mielestäsi ne joissa ihmisten tunneilmaisu ei kuvasta heidän oikeita tunteita.

Kuvien lähteet:

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1413603866797

http://www.talouselama.fi/tyoelama/fiksujen+twiittien+uudelleenlahetys+jazzin+kuuntelu++nain+ihmiset+tekeytyvat+fiksummaksi+kuin+ovatkaan/a2193043?b=u_tivi

http://www.vau.fi/raskaus/Tunteet/Yllattavia-tunteita-raskaana/

http://m.ellit.fi/opettele-ymmartamaan-tunteitasi?sivu=2

http://static.iltalehti.fi/viihde/cooperkuollutetuSL_820_vi.jpg

Tämä yhden kuvan linkki kannattaa käydä katsomassakin. Siinä kerrotaan, mistä tunnistaa aidon ja epäaidon hymyn: http://www.nicolasfradet.com/smile-body-language/

Läksyksi tuli tehdä testi loppuun ja katsoa, että osaa kappaleen 10 tärkeimmät käsitteet.

9. Tunti

Katsoimme aluksi Schachterin ja Singerin tutkimusta. Siinä koehenkilöille annettiin adrenaliinipiikki. He luulivat saavansa vitamiinipistoksen ja kolmas vertailuryhmä saikin sen. Toiselle puolelle adrenaliinin saaneista kerrottiin, että vitamiinipistos saattaa aiheuttaa sivuoireita, kuten pulssin kiihtymistä. Toiselle puolelle ei taas sanottu mitään. Sitten heidät laitettiin odotushuoneeseen täyttämään jotain lomakkeita. Adrenaliinin saaneista se puoli jolle ei ollut kerrottu sivuvaikutuksista kohtasivat iloisen ihmisen ja heistä tuli myös iloisia, ja osa heistä kohtasi vihaisen ihmisen ja heistä tuli myös vihaisia. Ryhmä jolle kerrottiin sivuoireista ei reagoinut tunteellisesti erityisemmin vihaisiin ja iloisiin ihmisiin.

Tästä voidaan havaita, että jos ihmiset tiesivät syyn adrenaliinin vaikutuksiin pystyivät he kognitiivisesti tulkitsemaan omia tuntemuksiaan eivätkä he ajatelleet niiden johtuvan omista tunteistaan, mutta ne jotka eivät tienneet sivuvaikutuksista tunsivat sydämensä sykkeen ja yhdistivät sen tunteisiin, joita toiset tunsivat. Mikäli syy omille fysiologisille tuntemuksille pystyttiin antamaan (adrenaliini) ei erityisiä tunteita tullut. 

Schachterin ja singerin tunneteorian idea on siis se, että kun autonominen hermostomme reagoi johonkin, tulkitsemme sen kognitiivisesti eli sen pohjalta mitä tiedämme siitä tilanteesta, ja lopuksi tulee oma tunne.

Lazaruksen tunneteoriassa on kaksi vaihetta:

Ensin tulee nopea primaariarvio, joka on evolutiivisesti erittäin tärkeä tiedostamaton reaktio pelästyä esim. käärmettä. Sen jälkeen tulee sekundaariarvio joka on hitaampi ja tiedostettu ja katsotaan toisen kerran onko se sittenkään käärme vai sittenkin puunjuuri.

(Käärmen pelko on tutkittu esim. apinoilla, ja uskotaan, että se on jotenkin luonteenomaista. Minekan apinat)

 

Sitten aloimme katsomaan tunteita aivoissa.

 

Tunteille ei oikeastaan voi asettaa yhtä aluetta aivoista, koska useampi alue vaikuttaa niihin. Tämä johtuu siitä, että tunteisiin kuuluu niin fysiologiset reaktiot kuten myös kognitiivinen arviointi, sekä niihin vaikuttaa kaikki tilannetekijät.

 

Tunteista eniten tutkittuja ovat pelko ja inho. Ne ovat helppoja tunteita tutkia toisin kuin esimerkiksi rakkaus.

 

Limbinen järjestelmä on keskeinen tunteiden käsittelyssä.

Aivojen keltaiset pallerot ovat talamus ja niiden edessä hypotalamus. Punainen kaari niiden yläpuolella kuuluu myös limbiseen järjestelmään. Sen nimi on pihtipoimu

Le Douxn teoria tunnepitoisen tiedon käsittelylle: nopea tunnetieto menee talamuksesta mantelitumakkeeseen. Hitaampi reitti kulkee talamuksesta aivokuoren kautta mantelitumakkeeseen.

Ihmisille oli näytetty kuvia. Havaittiin, että mitä pelkäävämpi kuva on sitä kovemmin oma mantelitumake toimii.

 

Mantelitumake keskeinen tunnepitoisen tiedon muistamisessa ja oppimisessa. Tärkeä myös pelon tunnistuksessa ja sillä on yhteyksiä aivokuorelle.

Mantelitumakkeen vaurio vaikeuttaa pelkoa ilmaisevien kasvojen tunnistamista

Aivosaari eli insula: Se sijaitsee ohimo- ja otsalohkon poimujen välisellä alueella. Aivosaaressa tunnetaan vastenmielisyyden tunteet. Vaurio siellä aiheuttaa vaikeutta tunnistaa inhoa kokevat kasvot.

 

Aivorungossa on myös tunteille tärkeitä osia.

Tyvitumakkeet: yhteydet mantelitumakkeeseen ja aivokuoren etuosiin. Kasvojen ilmeiden tunnistaminen. Osa mielihyväjärjestelmää.

 

Tyvitumakkeiden toimintaa on esimerkiksi tutkittu rotilla. Niille laitettiin tyvitumakkeisiin elektrodit joilla pystyttiin aktivoimaan juuri tätä mielihyvä aluetta. Rotat pystyivät stimuloimaan niitä painamalla vipua. Lopuksi osa rotista kuoli, koska ne unohtivat syömisen ja kaiken muun, koska olivat niin fiksoituneita hakemaan mielihyvän tunnetta vivusta. 

 

Kertaukseksi vielä:

 

Iloon ja suruun liittyy: Otsalohkojen alapuoliset osat, pihtipoimun etu- ja takaosat sekä aivosaari.

Pelkoon ja vihaan liittyy: Mantelitumake

 

Läksyksi tuli lukea kpl 10

8. tunti

Kuuntelimme aamun aluksi rehtorin musiikkia. Sitten meidän piti pohtia, miten musiikki vaikuttaa tunteisiin. Meidän piti arvostella tunnetilamme 0-100 ennen musiikin kuuntelua

• Minulla ei ollut kovin hyvä olo, koska aamu oli ensimmäinen kipeänä olon jälkeen. Mutta varmaan n. 67

Sitten piti kuunnella se musiikki ja pohtia sitten uudelleen:

• Mitä kuuntelit? Oliko kyseessä mielimusiikkisi?
• Se oli klassista musiikkia. En yleensä kuuntele sitä, mutta nautin siitä kyllä kovasti.
• Minkälaisia tunteita musiikin kuuntelu sinussa herätti?
• Musiikki kyllä nostatti mieltäni paljon. Se oli hyvin pirteää ja iloista. Sai aikaan ihan kevään tunnun.
• Saiko musiikki aikaan mitään fyysisiä reaktioita?
• Se ehkä hieman herätteli minun sympaattista hermostoani herättelemällä minua yön unisuudesta ja sai ainakin hymyn huulille.
• Oletko koskaan kokenut voimakkaita tunteita musiikin ansiosta (itkenyt, nauranut tms.)?
• Olen kokenut useinkin. Minulla on paljon kappaleita, jotka ovat sidoksissa joihinkin tiettyihin ihmisiin tai tilanteisiin.

Musiikki ja aivot

• Musiikin kuunteleminen aktivoi aivojen tunteista vastaavia alueita. (Syviin aivorakenteisiin, jotka käsittelevät tunteita, ei oikein pysty vaikuttamaan mutta musiikin ollaan havaittu aktivoivan niitä.)
• Tunnealueiden aktivoituminen vaikuttaa simerkiksi hormonitasapainoon ja sydämensykkeeseen.
• Aivoissa aktivoituvat eri alueet sen mukaan, minkälaisia tunteita musiikki meissä herättää.

Musiikin on havaittu aiheuttavan samanlaisen dopamiiniryöpyn kuin esim. seksi ja huumeet. Se siis vaikuttaa hyvin syvästi meidän tunteisiimme ja hormonitoimintaamme. Myös esim. musiikin aiheuttamat kylmät väreet ovat tutkimuksen mukaan dopamiinin ansiota. Outoa dopamiinin erittymisessä musiikin kuuntelun aikana on se, että dopamiinin eritys on yhdistetty aikasemmin vain evolutiivisen selviytymisen mahdollistaviin asioihin, kuten ruokaan ja seksiin.

Tästä thty tutkimus olis esimerkiksi sellainen, että koehenkilöt laitettiin kuuntelemaan musiikkia viideksitoista minuutiksi. Sitten heihin ruiskutettiin radioaktiivista ainetta, joka sitoutuu aivojen dopamiinireseptoreihin. Jos aivoihin oli lehtinyt jo erittyyä dopamiinia, ne kiinnittyivät reseptoreihin ja radioaktiivinen aine jäi ilman paikkaa. Tämä näkyy PET kuvauksessa. Tulokseksi saatiin että koehenkilöiden vereen oli ehtinyt jo erittyä dopamiinia ennen kuin radioaktiivista ainetta ruiskutettiin.

Sitten tiivistettiin viime tunnin asioita, mikä oli hyvä koska en ollut itse siellä.

• Emootio eli tunne on lyhytkestoinen, tietyssä tilanteessa heräävä mekanismi
• Mieliala puolestaan on pitkäkestoinen, positiivisesti tai negatiivisesti sävyttynyt tunteenomainen kokemus, esim. masentuneisuus
• Tunteissa on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus
• Tunteet auttavat toimimaan eri tilanteissa
• Ne luovat valmiuden käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti.

Opettaja kertoi myös oman kokemuksensa siitä, että esim. sama kuva saattaa herättää kahdenlaisia hyvin vastakkaisia tunteita. Kuva pienestä vihaisesta koirasta esim. herättää pelkoa koska se on niin häijyn näköinen, mutta myös iloisia tunteita, koska samanlainen koira oli liittynyt hauskaan tapaukseen isoäidin kanssa.

Edellistä läksyä tunteista piti purkaa, mutta en ollut osannut siihen mitään katsoa.

Sosiaalipsykologian kurssilaiset tulivat tekemään tutkimusta.

Piti katsoa tutkimusta "Tunteita päästä varpaisiin" ja miettiä miten tunteet ja niiden kokeminen tukevat toisiaan. Koska tutkimus oli itsearviointi, saattaa se vaikuttaa hieman tunteiden yleistettävyyteen, koska kulttuurit vaikuttavat siihen miten ihmiset yleisesti ajattelevat kokevansa tunteet kehossaan. Esimerkiksi rakkaus saatetaan pohjoismaissa kokea tulevan sydämestä, mutta Indonesiassa sydämen sijasta siinä toiminnassa toimiikin maksa (muistaakseni, olen siis kuullut siitä indonesiassa asuneelta tutulta).

Kuvasta piti katsoa mitä tunteita ihmiset ilmaisevat.

Ihmisten taito erottaa ihmisten eri tunteet riippuvat hyvin paljon siitä millaisessa ympäristössä he elävät. Esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä asuva lapsi tunnistaa helpommin vihaisen ilmeen. Joillekin on helpompi tunnistaa kuvassa olevat tunteet esimerkiksi naisen kasvoilla kuin toiselle.

Jokaisella ihmisellä on perustunteet (Paul Ekman tutkinut paljon). Se näkyy siitä, että eri kulttuureissa ihmiset tunnistavat ja pystyvät itsekin tuottamaan hyvin samannäköisiä ilmeitä kuvastaessaan jotakin tunnetta. Perustunteita ovat ilo, suru, viha ja pelko.

Katsoimme sitten videon Paul Ekmanin tunteiden ilmaisun tutkimuksesta.

Paul Ekman on Facial expression of emotion video

https://www.youtube.com/watch?v=umhb95CyyUk

Meidän piti katsoa sivulta 73 tutkimuslaatikko, jossa käsiteltiin sokeiden tunteenilmausta, sekä katsoimme videon David Matsumoton tutkimuksesta.

Science today: Facial expression: David matsumoto

https://www.youtube.com/watch?v=5G6ZR5lJgTI

Meidän piti vastata kysymyksiin:

• Mitä saatiin selville kasvojen ilmeistä? Mikä merkitys kasvojen ilmeillä on? Ilmaistaanko tunteita samoin eri kulttuureissa?

Kasvoilla tunteiden ilmaiseminen on sisäsyntyistä, koska ilmeet sokeilla ja näkevillä tuli samoihin tilanteisiin täysin samanlaisina. Ilmeet ovat äärettömän tärkeitä, koska ne kertovat muille ihmisille toiminnastamme ja tunteistamme ja ne ovat iso osa identiteettiämme. Ja evolutiivisesti hyvin tärkeä, että pystymme tunnistamaan toistemme ilmeet, koska esimerkiksi jos laumaan joutuu peto ja joku säikähtää, pystyy lauma huomaamaan sen ja reagoimaan siihen. Tämä näkyi juuri siinä, että myös sokeilla on nämä ilmeet samanlaisina.

Perustunteita ilmaistaan kulttuureissa hyvin samalla tavalla, mutta sosiaaliset tunteet voivat olla hyvinkin erilaisia kulttuuristen normien ja sääntöjen takia.

William jamesin tunneteoria: ihminen kokee jotain tunnetta, kun ensin kokee jonkin fyysisen kokemuksen. Tällöin hän siis sanoisi: "Koen pelkoa, koska juoksen."

Miten tunteet syntyvät?

Eri teorioita ja näkökulmia

Eri teoriat selittävät tunnereaktioiden syntymistä hieman eri tavoin, mutta kaikista niistä löytyy samat kolme osatekijää:

• fysiologiset muutokset kehossa (esim. sydämen syke)

• Käyttäytymisen muutokset (esim. pakenemis- ja jähmettymisreaktio)

• Subjektiivinen kokemus (tietoisuus siitä, että minua pelottaa)

Eri teorioissa näiden kolmen osatekijän järjestys vaihtelee.

Erilaisia teoriota on esim. yllä oleva Jamesin-Langen teoria, jossa osatekijöiden järjestys on sama kuin missä ne on esitelty. Siinä siis jos näet karhun aktivoituu ensin aivoalueesi (fysiologinen muutos), lähdet juoksemaan (käyttäytymisen muutos) ja sitten vasta tunnet pelkoa (subjektiivinen kokemus), koska juokset ja aivosi ovat aktivoineet sympaattisen hermoston.

Tätä teoriaa kokee esim. Valinsin koe, jossa miehet laitettiin katsomaan puolialastomia naisia ja heille laitettiin kuulokkeet joista sanottiin kuuluvan heidän oma sydämmen syke. Syke oli kuitenkin nauhalta tulevaa ja tutkijat pystyivät säätelemään sen lyöntitiheyttä. Joidenkin naisten kohdalla sydämen syke laitettiin kuulumaan nopeasti ja joidenkin kohdalla hitaammin. Tulokseksi saatiin se, että miehet kokivat ne naiset viehettävämmiksi, joiden kohdalla syke oli nopeampi. He siis kuulivat sydämensä sykkivän lujaa ja yhdistivät sen mielihyvään.

(Dutton ja Aron nainen sillalla)

Erilaisia teorioita kirjasta:

Etsi tietoa: kpl 8

7. tunti kpl 6

Sain ystävältä muistiinpanot, koska en ollut tunnilla.

Tällaista oli ilmeisesti kokoiltu edellisen tunnin tutkiskeluista.

 Tunnilla oli sitten käsitelty ilmeisesti tunnekokemuksen etenemistä

• 0ms= Tunteen aiheuttava tapahtuma
• 120-170ms= Tiedostamattomat ja automaattiset prosessit
• 300 ms=Tietoinen kokemus (tunnetila ja sen aiheuttaja)

 

Muutokset: aivotoiminnassa, kehon toiminnassa, käyttäytymisessä, tunneilmaisussa

 

Tein vielä vähän lisätehtäviä, jotta ymmärtäisin asian.

 

1. Miten hormonit vaikuttavat seksuaalisuuteen?

 

Testosteronin on huomattu vaikuttavan seksuaaliseen halukkuuteen. Sen takia miehet ovat seksuaalisesti halukkaampia kuin naiset, ja miesten on tutkittu ajattelevan seksiä useammin kuin he. Naistenkin on huomattu tulevan seksuaalisesti halukkaammiksi kun heille on annettu testosteronia. Naisilla luonnollisestikin ovulaation aikana nousee estrogeeni-hormonin taso, jonka johdosta nousee myös testosteroni-taso. Sen takia naiset ovat halukkaampia ja he ovat aktiivisempia alitajuisesti etsimään hyvägeenistä puolisoa.

 

2. Minkälaisia evolutiivisia ja kulttuurisia syitä on esitetty sukupuolten välisille eroille seksuaalisessa halukkuudessa ja valikoivuudessa?

 

Evolutiivisesti on ollut kaikkein tärkeintä miehellä saada jälkeläisiä, jatkaa sukuaan ja jakaa geenejään. Sen takia miesten valikoivuus naisten suhteen on ollut hieman löyhempää. Naiset taas ovat kautta aikain joutuneet olemaan hieman valikoivampia miesten suhteen, koska lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen ovat vieneet paljon aikaa, jolloin on tärkeää, että miehellä on mahdollisimman hyvät geenit, jotta lapsesta tulee mahdollisimman terve. Miehet ovatkin lisääntymisen toivossa olleet aina innokkaita löytämään uusia parittelukumppaneita, kun taas naiset ovat halunneet löytää yhden miehen, joka olisi perimältään hyvä ja pitäisi lapsistaankin huolen.

 

Kulttuurisesti on aina seurattu tietynlaisia sääntöjä ja miehille on aina ollut paljon suvaitumpaa käyttäytyä hyvin seksuaalisesti, kun taas naisia on aina haukuttu vilkkaasta seksuaalisesta kanssakäymisestä. Tämän takia naiset harvemmin näyttävät niin vahvaa seksuaalista halukkuutta kuin miehet koska se ei vain ole kulttuurillisesti hyväksyttävää.

 

3. Perustele väite: Seksuaalista käyttäytymistä motivoivat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

 

Ihmisellä on monia motiiveja seksuaaliseen käyttäytymiseen. Yksi niistä on biologiset motiivit. Biologinen motiivi on esimerkiksi halu lisääntyä. Ihmisillä on ollut aina halu lisääntyä ja jatkaa sukuaan. Toinen motiivi on psyykkiset tekijät. Ihmiset haluavat läheisyyttä ja hyvää mieltä. Hyvä mieli syntyy seksuaalisen kanssakäymisen aikana erittyvästä oksitosiinista. Sosiaaliset motiivit voivat olla hyvin erilaisia. Seksillä voi hakea henkistä läheisyyttä kumppanin kanssa tai sitten yleistä hyväksyntää esimerkiksi kaveriporukalta. Tämä ei ole kovin hyvä syy seksuaaliselle kanssakäymiselle, mutta harmittavan usein se syy nuorille.

6. tunti

En ollut tunnilla, koska olin kipeänä, mutta kuulemma tunnilla piti etsiä tietoa seksuaalisuudesta psykologisena ilmiönä.

5. Tunti

Katsoimme aluksi artikkelia lapsista joilla oli tutkittu konformistisuutta. Se siis tarkoittaa sitä, että ihmiset pyrkivät sulauttamaan itsensä toisten ihmisten toimintaan, olemuksiin ja mielipiteisiin. Tutkimusta siis tehtiin pienille lapsille, joille opetettiin jokin temppu. Kun heidät laitettiin lasten kanssa, jotka eivät osanneet temppua, he eivät mukamas osanneet sitä. Mutta kun heidät laitettiin taas yksin he osasivat sen taas. Tätä siis havaittiin jo kaksivuotiailla lapsilla.

Läksyä syömisestä availtiin.

Katsoimme hieman artikkelia siitä, minkä takia ihminen syö vaikka on kylläinen. Se liittyi suoraan meidän edelliseen läksyyn syömisen biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista vaikuttajista.

Hesarin artikkeli ...syön, vaikka vatsa on täynnä?

http://www.hs.fi/paivanlehti/26022015/elama/Herkuttelulle+löytyy+syy+evoluutiosta+Kaloripitoinen+ruoka+auttaa+jaksamaan/a1424838924397

(Biologisiin motiiveihin syödä liittyy siis myös palkitsemisjärjestelmä, eli ihminen palkitsee itseään ruoalla.)

Tässä vastaus viime läksyn vastaus:

 

Palkka koulussa käynnistä pohdiskelu. Katsoimme tutkimusta lapsista jotka saivat piirtää. Toisille lapsille sanottiin, että he saavat jonkin palkkion aina kun he ovat piirtäneet. Sen jälkeen pystyi näkemään, että he piirsivät paljon nopeammin kuin aikaisemmin, mutta kuvat eivät enää olleet huoliteltuja. Jotain sanottiin vielä siitäkin, että nämä lapset kuitenkin todellisuudessa saivat vähemmän kuvia piirrettyä kuin ne, jotka piirsivät antaumuksellisesti.

 

Tämä siis tukee omaa käsitystäni siitä, että jos ihmiset laittaa tekemään asioita saadakseen palkkion, kuten tavoittelemaan hyviä numeroita koulussa, johtaa se lopulta siihen, että opintoja ei enää hoideta rauhassa ja antaumuksella. Tällöin niitä tehdään muiden päämäärien innoittaman, kuin oikeasti ilosta oppia. Tällöin luultavasti asiat vain päntätään, jotta ne voidaan sitten "oksentaa" koepaperille.

 

 

Open muistiinpanoja:
Palkitsemisen vaikutus motivaation.

Kun ihmisiä aletaan palkita tekemisestää, se alentaa sisäistä kiinnostusta. Olennaista tälle on kuinka palkittava itse kokee saamansa palkkion, esim koetaanko sen kontrolloivan omaa toimintaa. Tunnustus palkkio voi lisätä sisäistä palkkiota, ja ulkoiset palkkiot voivat herättää myös kiinnostusta, jos sitä ei sisäsyntyisesti ole. Palkkion on myös oltava saajalle itselleen merkityksellinen, jotta se vaikuttaa positiivisesti.

Sitten opettaja kertoi meille tutkimuksesta, jossa ihmisiä oli laitettu pelaamaan videopeliä, joka oli hyvin simppelisti tehty. Toisille pelaajille annettiin 0.50 € ja toisille 20€. Heidän pelattuaan jonkin aikaa, heiltä kysyttiin mitä he olivat pitäneet pelistä. Ne joille oli maksettu vähemmän sanoivat, että peli oli oikeastaan ihan mukava ja kyllä siinä jotain hyvää oli, mutta ne joille oli maksettu enemmän sanoivat että se oli surkea. Tästä voidaan huomata minkälainen vaikutus palkitsemisella on meidän ajatteluumme.

Open muistiinpanot:
Sisäinen motivaatio lisää hyvinvointia

• Sisäinen motivaatio: toiminta itsessään koetaan palkitsevaksi (esim. kiinnostus aiheeseen, leikkiminen, etsiminen, tutkiminen)
• Ulkoinen motivaatio:  toimitaan ulkoisen palkkion toivossa (esim. muiden hyväksyntä)
• Sisäinen motivaatio perustuu yksilön tarpeisiin
• Pätemisen kokeminen
• Halu itsenäisyyteen ja oman toiminnan ohjaamiseen
• Tyydytyksen saaminen vuorovaikutuksesta muiden kanssa
• -> Sisäinen motivaatio heikkenee, jos koemme, että joku yrittää kontrolloida toimintaamme esim. palkkioiden avulla

 

Sitten meidän tuli miettiä kolme omaa tavoitetta, jotka haluamme saavuttaa.

Otin tarkasteltavakseni ensimmäisen tavoitteeni.

• Miten tärkeä tavoitteesi on?
• Se on aika tärkeä tällä hetkellä, koska siihen treenaaminen tuo minulle tarvittua taukoa koulunkäynnistä.
• Miten sitoutunut olet siihen?
• No en ole vielä osallistumismaksua maksanut, koska mietimme nyt äitini kanssa pitäisikö meidän osallistua tough vikingiin vai extreme runiin. Haluan kuitenkin osallistua johonkin erikoiseen juoksutapahtumaan, jossa pääsen todella koettelemaan itseäni.
• Missä määrin tavoitteesi on onnistunut?
• Olen aloittanut nyt aktiivisesti juoksemaan, uimaan ja pyöräilemään. Muutakin urheilua tulee harrastettu, mutta ei niin säännöllisesti.
• Miten kykenevä olet saavuttamaan sen?
• Uskon, että olen täysin kykenevä saavuttamaan, sen kunhan jaksan treenata säännöllisesti ja sitkeästi.
• Missä määrin voit itse vaikuttaa siihen? Missä määrin muut ihmiset voivat vaikuttaa siihen?
• Minä itse ainoastaan pystyn vaikuttamaan siihen pystynkö osallistumaan kisaan. Tietysti voinhan tulla kipeäksi tai murtaa jalkani, jolloin se ei ole enää päätettävissäni. Myös osallistumismaksu on sellainen jonka maksamisesta kyllä vanhempani päättävät.
• Missä määrin olet saanut tukea muilta?
• Olen saanut tukea paljonkin ihmisiltä. Erityisesti äidiltäni ja veljeltäni, jotka ovat luultavasti osallistumassa siihen minun kanssani.
• Missä määrin muut ovat estäneet tavoitettasi?
• Ei kukaan ole suoranaisesti estänyt, mutta minua hieman lannistaa se, ettei kihlattuni ole innostunut lähtemään kanssani.
• Miten stressaavaa on pyrkiä tavoitteeseesi?
• Eihän urheilu ole stressaavaa, mutta tiedän, että kun sen aika lähestyy, minua alkaa jännittää selviänkö siitä.
• Miten sinulla riittää aikaa tavoitteeseesi?
• Olen oppinut hyödyntämään aamuja, jolloin ei oikein vielä mitään ajatusta vaativaa jaksa tehdä.

 

Open muistiinpanot:

Miten tavoitteet vaikuttavat ihmisen toimintaan?

• Suuntaavat tarkkaavaisuutta
• Suuntaavat toimintaa ja ohjaavat voimavarojen käyttöä
• Lisäävät sinnikkyyttä ja toiminnan johdonmukaisuutta
• Kannustavat yksilöä kehittämään valmiuksia ja taitoja, joiden avulla saavuttaa tavoitteensa

Hyvä tavoite:

• Riittävästi haastetta
• Sitouduttu
• Riittävän yksityiskohtaiset mielikuvat

 

 

Onko tavoitteeni tutkijoiden kannalta katsottuna hyvä? Näkyykö kompetenssin osoittaminen, yhteenkuuluvuus, autonomia.

Mielestäni tavoitteeni on juuri sellainen kuin tutkijat kuvailevat hyvän tavoitteen olevan. Siinä todellakin on haastetta ja minun on asetettava osatavoitteita, jotta pystyn saavuttamaan sen. Olen sitoutunut treenaamaan itseäni, jotta pääsen tavoitteeseeni ja minulla on yksityiskohtaisia mielikuvia siitä kuinka rämmin mudassa :) Siinä todellakin näkyy kompetenssin osoittaminen ja haluan tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kilpailijoiden ja erityisesti veljeni ja äitini kanssa. Saan kuitenkin toimia hyvin autonomisesti, koska treenaan itsekseni.

Läksy:

Miten odotus omasta selviytymisestä vaikuttaa motivaatioon? Kpl 5
Jos uskoo selviytyvänsä siitä mihin tähtää, lisää se motivaatiota.