12. Tunti

Astronautin pitää pärjätä erittäin vaativissa oloissa ja olla asiantuntija avaruudessa.

Minkälaisia ongelmanratkaisutaitoja astronautilta vaaditaan? Entä minkälaisia haasteita päätöksentekoon avaruusasemalla voi liittyä?

• Astronautin pitäisi ensinäkin selviytyä uusissa ja oudoissa tilanteissa, sekä osattava soveltaa aiempia kokemuksiaan näissä tilanteissa. Astronautin on osattava myös keksiä uusia ongelmanmäärittely ja -ratkaisutapoja uusille tilanteille.
• Haasteita päätöksenteossa voi avaruusasemalla olla esimerkiksi paineen alla nopeasti päättäminen, sekä yksinolo pitkään vaikuttaa myös päätöksen tekoon. Myös pienessä tilassa muiden ihmisten kanssa pitkään vietetty aika vaikuttaa tähän. Avaruusasemalla ei voi myöskään antaa omien murheiden tulla päätöksenteon eteen.

 

Aiheenamme aloitimme:

Taitava ajattelu

 

Meidän piti määritellä käsitteet

• poikamies
• Asuu yksin
• Naimaton
• Aikuinen
• Näistä pitää kuitenkin miettiä, että pitääkö näiden kaikkien kriteerien täyttyä, että voidaan sanoa jonkun olevan poikamies. Eihän esim. lapsi ole poikamies, vaikka ei olekaan naimisissa. Onko poikamies-sana sidottu myös sukupuoleen, vai voiko naisesta sanoa hänen elävän poikamieselämää? Mielestäni se on sidottu hyvin vahvasti miehiin, koska naisista ei sanota heidän elävän poikamieselämää, vaan he asuvat vahvoina sinkkunaisina onnellisesti. Kuten Sinkkuelämää-sarjassa naiset elävät hyvin poikamies-tyylistä elämää, mutta heitä silti kutsutaan vain sinkuiksi.
• Hedelmä
• pyöreä
• makea
• kirkkaan värinen
• Tästä voi miettiä voiko tätä yleistää kaikkiin hedelmiin. Ei voi, koska esim. appelsiini ei välttämättä ole makea, mutta voi kuitenkin täyttää muut kriteerit.

 

Ihmiset haluavat määritellä paljon asioita ja asioiden nimeäminen ja määrittely helpottavat kommunikointia. Käsitteiden määrittelyä voidaan tehdä juuri asioiden ominaisuuksien pohjalta. Asioiden määrittelyssä voidaan käyttää myös prototyyppejä.

  

Käsitteet järjestävät muistitietoa hierarkkisesti.

Sitten meidän piti tehdä tehtävä 5 sivulta 133

Matematiikan opettajaa voi pitää experttinä eli asiantuntijana omalla alallaan, kun taas lukiotaan aloittava nuori edustaa monesti matematiikan noviisia eli vasta-alkajaa. Kuvittele tilanne, jossa sekä opettajalle että lukiolaiselle annetaan sama, melko vaikea matemaattinen tehtävä ratkaistavaksi. Miten opettajan ja lukiolaisen tapa lähestyä ongelmaa eroaa toisistaan? Miten he työskentelevät ratkaistakseen ongelman?

• Experteille on kehittynyt kyky jäsentää asioita työmuistiinsa isompina mieltämisyksiköinä. Heillä on kyllä sama määrä niitä (n. 4), mutta he pystyvät käsittelemään yhtenä yksikkönä isompaa kokonaisuutta. He pystyvät siis esimerkiksi matikan tehtävää ratkaistessa muistamaan esim. matemaattiset kaavat yksittäisinä mieltämisyksiköinä, jolloin hän pystyy käsittelemään nopeasti tehtävään tarvittavat tiedot ja ratkaisutavat. Toisin kuin noviisit joilla matematiikan kaavat ja sanastot ovat outoja, jolloin ne ovat yksittäisiä pieniä mieltämisyksiköitä, jolloin työmuisti kuormittuu enemmän kuin experteillä.
• Koska expertit ovat harjoitelleet kovasti oman alansa ratkaisutapoja, on heille syntynyt aivoihin synapsiverkosto, jossa tiedot ovat luokiteltu niin, että he pystyvät hakemaan sieltä apua tehtävän ratkaisuun helposti. Noviisit taas eivät ole harjoitellee kovasti, jonka takia heillä on aivoissaan vain yksittäisiä sirpaleita tiedoista, joita he tarvitsisivat ongelman ratkaisuun. Tällöin heidän on hankala alkaa ratkaisemaan tehtävää, koska he eivät osaa hyödyntää jo osaamiaan asioita, koska eivät ymmärrä yhteyttä näkemiensä aikaisempien tehtävien ja edessään olevan tehtävän ratkaisussa.
• Experttien ongelmanratkaisunsa on paljon tehokkaampaa, koska he tietävät mihin heidän tulee pyrkiä tehtävän ratkaisussa ja he tietävät erilaisia tapoja joilla he saattaisivat päästä tulokseen. Noviisit eivät taas tiedä mihin tehtävänannolla pyritään, jolloin on hankala lähteä etsimään ratkaisutapaakaan.
• Expertit ovat kehittäneet itselleen myös heuristiikkoja eli nyrkkisääntöjä. Esimerkiksi, että geometrisessä lukujonossa kahden peräkkäisen jäsenen suhde on vakio. Tällöin hänen on helppo tunnistaa geometrinen lukujono esim. aritmeettisestä lukujonosta. Noviisilla ei ole tällaisia nyrkkisääntöjä tiedossaan, jolloin hänen on hankalampi lähteä erottelemaan minkälaisesta laskusta on kyse.
• Expertti pystyy käyttämään deduktiivista päättelyä, jossa siis yhdestä yleistyksestä pystytään soveltamaan sääntöä erilaisiin tapauksiin. Noviisi taas käyttää induktiivista päättelyä, eli hän yrittää yksittäisistä esimerkeistä joita hän muistaa, tehdä yleistystä, jota voisi käyttää tehtävän ratkaisuun.

Opettaja lähtee siis ratkaisemaan tehtävää aikaisempien tietojensa pohjalta, mutta opiskelijan on ensin perehdytettävä itsensä asiaan tai pyydettävä opettajalta apua ratkaistakseen ongelman.

Kuinka expertti ja noviisi ratkaisisi tämän tehtävän?:

Expertti lähtisi etsimään sille erilaisia ratkaisutapoja joilla haluttuun lopputulokseen pääsisi. Noviisi lähtisi kokeilemaan yrityksen ja erehdyksen kautta.